1.9.2016 katsottiin video Koulu mäen laella. KYK:n toiminta alkoi 95 vuotta sitten.

HUOM. LUKIOKIRPPIS vanhalla lukiolla la 25.5. kello 10-14!
Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit
Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit

Click here to edit subtitle

                  Kouluseniorit siirtyivät Kangasala-Seuran jäseniksi

Aulis Aarnio kertoi Kangasala-Seuran syyskokoustajille Jalmari Finnestä ja painotti tämän satiirista asennetta, ei niinkään lasten- ja nuortenkirjailijan mainetta, jota mies kantoi elämänsä loppuun asti ja suuri osa meistä lukijoista yhä.

 

 Kouluseniorit mukana Kangasala-Seuran
toimintasuunnitelmassa vuodelle 2013
 
Kangasala-Seura aikoo ensi vuonna jatkaa Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion Senioreiden rahastotoimintaa, osallistua lukion vuoden kunniaylioppilaan valintaan ja myöntää stipendejä kuten kouluseniorit yhdistyksenäkin tekivät, nyttemmin  Kangasala-Seuran jaostossa. Koulusta kirjoitetun materiaalin ja dokumenttielokuvan myynti stipendirahaston kartuttamiseksi tapahtuu yhdessä seuran muun myyntitoiminnan kanssa.
Jokseenkin näin todetaan Kangasala-Seuran toimintasuunnitelmassa vuodelle 2013. Se hyväksyttiin seuran syyskokouksessa Kangasalan Ellintiellä tiistai-iltana 20. marraskuuta.
Museota pidetään auki kuten tähänkin asti. Sen julkisivuremonttia jatketaan, jos pätevä henkilö saadaan ulkoseinien korjaukseen.  Ensi vuoden kesäretken on tarkoitus suuntautua Sahalahdelle.Kesälle on odotettavissa myös tuttu perinnekäsityöpäivä, elokuussa toinen runoilta ja ehkä kesän aikana myös koululauluilta.
 Kokouksessa ehdotettiin kevätretkeä Sarsaan ja keväällä edesmenneen seuran aktiivin Markku Aron toiveen mukaista internetissä julkaistavaa kotiseutupolkua, jollainen on käytössä mm. Pirkkalassa. Suomen Kotiseutuliitto palkitsi elokuussa Polkuja Pirkkalan historiaan -nettireitin Vuoden kotiseutupoluksi. Polun kohteet on koottu Pirkkala-Seuran kotisivuille nettikarttaan. Valitsemalla kohteen virtuaalipolulla kulkija pääsee samalla sukeltamaan paikkaan liittyvään teemaan. Näin voisi Kangasalaakin esitellä ajasta ja paikasta riippumattomasti.
Kangasala-Seuran johtokunta jatkaa kokonaisuudessaan ensi vuonna, sillä erovuoroiset valittiin jatkamaan työtään.
Kokouksen jälkeen prof. Aulis Aarnio kertoi Jalmari Finnestä mm. satiirikkona. Monitaitoinen ja itse asiassa monen ammatin mies ei ole suomalaisen kirjallisuudenhistorian helmiä, sillä hajotti itseään liikaa. Aarnio maalasi kuulijoilleen kuvan miehestä, jota nyt luonnehdittaisiin satiirikoksi. Avainteos tällaiseen myös emeritusprofessori Yrjö Varpion näkemykseen mm. Kiljus-tuotannosta on Finnen lyhyensivaltava pamfletti  "Me", jonka esipuheen Aarnio luki. 
Ensi kesänä Ramppi-teatterissa nähtävä Finnestä kertova teos ei sekään tyydy olemaan vain ja pelkästään kevyttä kesäkomediaa, vaan nimenomaan  valottaa  tämän jo parikymmenvuotiaana lähes kaiken teatterista mm. Helsingissä ja Viipurissa kokeneen ja eurooppalaisia tuulia haistelleen teatterimiehen, kirjailijan, sukututkijan ja grafologin elämää.
 
 
 Kangasala-Seuran puheenjohtaja Markku Meurman avasi kokouksen ja johti sen puhetta.
 
 

Aulis Aarnio, Anssi Apajalahti ja Irma Korkee tutkimassa Aarnion äidin jo aloittamaa Finne-kirjojen kokoelmaa.

 

Tunnistatko näitä esineitä?

 

Näitä Kangasalan vanhan lukion vitriinistä pelastettuja kenties muinaismuistoesineitä odottaa Tampereen Vapriikissa Pirkanmaan maakuntamuseo, jonne ne viedään ma 3.12.2012. Esineet ovat  tiettävästi Kangasalan Yhteiskoulun oppilaiden tai opettajien löytämiä. Kaaren muotoinen reikäinen puolikas  on Hyppärilästä Kirkkojärven rannalta Hinkan sisarusten 1960-luvulla löytämä. Tiedätkö muista esineistä mitään? Kuka löysi ja mistä? Voit merkittävästi auttaa kertomalla tietosi sähköpostilla koulusenioreiden sihteerille Marjatta Pölläselle [email protected] tai 3.12. jälkeen tutkija Ulla Lähdesmäelle, [email protected]  - Kiitos!

  Vihkiäisyleisöä Vesijärvi-aulassa.

 

Ei ole jokapäiväistä,

että Suomessa vihitään uusi lukio

Näin pääsi toteamaan eduskunnan sivistysvaliokuntaa johtava kansanedustaja Raija Vahasalo, joka piti Kangasalan uuden lukion vihkiäispuheen lauantaina 17. marraskuuta. 

Opiskelijat muodostuivat vihkiäisjuhlan päähenkilöiksi, jotka olivat myös päävastuussa ohjelmasta. Ennen auditorioon siirtymistä  he esittivät kuvaelman 1920-luvun tiukan auktoriteetin ja nykypäivän kännykkäkulttuurin ajasta. Runsas musiikki- ja liikuntaohjelma huipentui mm. räppiä sisältäneeseen Uusi alku -teokseen, jonka luonnissa aikuiset olivat vain ohjaamassa sekä tunteita ravistelleeseen Kesäpäivä Kangasalla -lauluun, jonka aikana opiskelijat muodostivat käsi kädessä -kehän yleisön ympäri.

Vahasalon mukaan  Kangasalla on nyt värikäs, avara ja kaunis lukio. Viihtyminen tutkimustenkin mukaan lisää oppimistuloksia, hän jatkoi ja totesi myös, että on viisautta panostaa opetukseen ja koulutukseen.

– Uudistuksia tarvitaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kun kehittämistyötä on laiminlyöty jo vuosikymmeniä, hän sanoi. Maan lähes 110 000 lukiolaista saavat kokea uutta elokuusta 2016 lähtien.

– Sivistynyt ihminen osaa suhtautua tietoon avoimesti ja kriittisesti ja osaa myös oppia. Jokainen on lahjakas jossain asiassa, mikä kannattaa ottaa käyttöön, mm. vapaita valintoja ja kansainvälisyyttä korostanut puhuja kertoi.

Rehtori Teuvo Ropo puolestaan  kiitti mm. kunnanjohtaja Jukka Mäkelän määrätietoista toimintaa jo noin vuosikymmenen mittaisessa hankkeessa, joka sai vauhtia sisäilmaongelmista. Hän mainintsi myös arkkitehti Pekka Kolin Tilatakomosta sekä rakennuttajan puolelta Arja Lehdon, jonka ansiosta aikataulussa pysyttiin.

Kangasalan kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki A. Ollila lahjoitti Samuli Heinosen taulun lukiolle. Hän kertoi käyneensä tätä opinahjoa itse, samoin äitinsä ja lapsensa ja mikä ettei seuraavatkin polvet. Kasvukuntana Kangasala tarvitsee koulutiloja koko ajan lisää.

 

 Aulan rappusilla verrattiin 1920-lukua ja nykypäivää.

 

Opiskelijat muodostivat kehän yleisön ympäri Pirkanmaan maakuntalaulun aikana.

Raija Vahasalo korosti, että kunkin kannattaa etsiä ja löytää oma lahjakkuutensa sekä ottaa se käyttöön.

 

Heikki A. Ollila toi lukiolle uuden taulun.

Uusitussa Pikkolan ruokasalissa nautittiin vihkiäiskahvit.

 

Rehtori Teuvo Ropo on saanut kahviseurakseen valtion, kunnan ja seurakunnan väkeä.

 

Tässä kutsuvieraiden pöydässä on äitien asiantuntemusta, oikealla vanhempainyhdistyksen pj. Leena Tiitola...

...ja tässä 1960-luvulla koulunsa käyneille Hyvin Tärkeitä Henkilöitä, muille tiedoksi vas. Ila Skogster, Pirkko Kuhanen, Hannu Mäki ja Risto Martola, Helge Rantalasta näkyvät vain hihat.

 

 

 

 

 Marko Pynnösen dokumenttielokuva kertoo Kangasalan lukiosta murrosvaiheessa, mäeltä Pikkolaan muuttamassa.

 

UUSI DOKUMENTTIELOKUVA

Kangasalan Yhteiskoulusta ja nykyisestä lukiosta

Marko Pynnönen:

Koulu mäen laella

90 vuotta yhteiskoulun historiaa

 

Saatavana Kangasalan museolta, hinta 12 euroa, postituskuluineen 15 euroa.

 

Käy katsomassa traileria sivulta 

www.mideo.fi

 

   –   o   o   o    –

 

 

Eero Järvenpää on kerrannut

50-vuotiaan senioriyhdistyksen vaiheet:

 

  Ensin oli KYK ja sitten tuli lukio

 Kangasalan yhteiskoulun ja lukion

SENIORIEN
VIISI VUOSIKYMMENTÄ

1962–2012

Moniste, saatavana Kangasalan museolta, hinta 10 euroa.

 

 

 –   o o o   –

 

Museokierros päätti kesäkauden

Kangasala-Seuran omistama kotiseutumuseo Tapulinmäen Makasiinissa kutsui senioreita kierrokselle talon kolmeen kerrokseen elokuun viimeisen päivän iltapäivänä 2012. Varsinkin kouluväelle tämä kesä oli antoisa, sillä esillä oli kaksikin kouluaiheista kokonaisuutta: kansa- ja peruskoulua esiteltiin lähinnä Suoraman koulun kokoelmien avulla laajasti kolmannessa kerroksessa ja toisessa oli Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion Senioreiden vitriini valokuva-albumeineen.

Seniorit kiittävät erinomaista opasta Katariina Lehtoa, jolla oli viimeinen varsinainen työpäivä elokuun lopussa. Opinnot Tampereen yliopistossa jatkuvat ja gradun aihekin on hahmottumassa, hän kertoi.

 Vas. Eero Järvenpää, Katariina Lehto ja Tuula Säpyskä, takana Maija-Liisa Jalava ja Torsti Tulenheimo.

 

Eero Järvenpää ja Torsti Tulenheimo huomasivat, että Kaarina Maununtyttären kuolemasta on päättyneenä kesänä kulunut jo 400 vuotta.

 

Maija-Liisa Jalava ja Tuula Säpyskä (vas.) tuttuja tunnistamassa.

 

 Viimeisen kesätyöpäivän lopussa oppaana toista kesäänsä Kangasalla työskennellyt Katariina Lehto lähti jatkamaan historian opintojaan.

 

o   o   o

 

Seniorit tutustuivat uuteen lukioon
 
Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ovat nyt päättäneet yhdistysmuotoisen toimintansa ja siirtyvät syksyn myötä Kangasala-Seuran jaostoksi. Lopullinen sinetti senioreiden puolelta tuli toisessa vuosikokouksessa torstaina 16.8.2012 uudella lukiolla.
Kokouksen yhteydessä julkistettiin uusi dokumenttielokuva lukiosta vanhan ja uuden vaihteessa. Sen ohjaaja, käsikirjoittaja ja leikkaaja Marko Pynnönen kukitettiin koululla. Kaksi ensimmäisistä kappaleista meni Leena Pajukoskelle, Kangasalan kunnan opetustointa ja kirjastoa varten. Myös koulusenioreiden 50-vuotisen toiminnan historiikkiin kerrannut Eero Järvenpää on tehnyt lukion 90-vuotissyntymäpäiville valmistuneesta historiikista uusilla kuvilla täydennetyn toisen painoksen.
Kumpaakin teosta on saatavana elokuun lopulla Kangasalan museolta. Elokuva maksaa postituskuluineen 15 euroa ja historiikki 10 euroa.
Kokousväen kesken kiersi myös adressi, jossa puolletaan vanhan lukion puuosan säilyttämistä. Mielipiteensä voi ilmoittaa Kangasalan kunnalle vielä elokuun loppuun mennessä ennen kuin vanhan koulun kohtalosta aletaan päättää.
 
Rehtori Teuvo Ropo esitteli koulua sen entisille oppilaille.
 
 
Puheenjohtaja Torsti Tulenheimo esitteli dokumenttielokuvaa Kangasalan uudella lukiolla elokuun puolivälissä.
 
Marko Pynnönen kokosi Kangasalan Yhteiskoulun ja lukion vaiheita dokumenttielokuvaksi.
 
Eero Järvenpää on täydentänyt 50 vuotta toimineiden koulusenioreiden historiikkia.
 
 
Uuden juhla- ja liikuntasalin ihmeisiin kuuluvat peilit.
 
Leena Pajukoski vastaanotti dvd:t Torsti Tulenheimolta Kangasalan kunnan ja myös elokuvan rahoituksessa avustaneen Björkqvist-säätiön puolesta.
 
Oili Klemola ja Eero Järvenpää ihailemassa aulaa.
 
Pihallakin on runsaasti tilaa.
 
 

Entiset oppilaat tekivät täyden kierroksen uusissa tiloissa.

 

Tässä historiallisessa koulusenioreiden 50-vuotiskokouksessa päätettiin yksimielisesti lopettaa yhdistysmuoto ja siirtyä Kangasala-Seuran jaostoksi. Heikki Lehtonen laittaa nimeään osallistujalistaan.

 

 –   o   o   o   –

 

 

 Tässä näkymiä uudelta koululta juuri ennen opiskelijoiden saapumista elokuussa 2012:

Uusi lukio sijaitsee Pikkolan yläkoulun naapurissa. Vasemmanpuoleinen parveke on osa opettajienhuonetta, oikealla seinä

on graafista betonia.

Tästä mennään nyt sisään lukioon.

 

 

Hallinnon tilat kuten kanslia ovat nyt toisessa kerroksessa. Toimistosihteeri Anne Kivistö nauttii uudesta talosta, vaikka piti vanhankin tunnelmasta.

 

 

Aulassa voi katsoa takana näkyviltä rapuilta videotykin heijastamaa kuvaa, edessä opiskelijoiden taukopaikka.

 


Opetustila, jollaisia ennen vanhaan luokiksikin kutsuttiin.


 Kakun paikka – saatiin stipendi

Vuorineuvos Kari Neilimo ojentaa koulusenioreiden puheenjohtajalle Torsti Tulenheimolle stipendikansion.

 

Kangasalan kunta jakoi Fredrik Björkqvistin rahastosta lähes 40 000 euroa tieteelle, taiteelle ja opiskelulle helmikuussa 2012. Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit  sai 2 000 euroa lukioaiheiseen dokumenttielokuvahankkeeseensa.

Elokuvan on määrä valmistua jo tänä keväänä. Sitä voi hankkia senioriyhdistyksen hallituksen jäseniltä. Elokuvan kuvaa, leikkaa ja ohjaa Marko Pynnönen.

Kouluseniorit ovat ehdottaneet vanhan lukion puuosan säilyttämistä. Uusi lukio aloittaa syksyllä Pikkolan kampuksella. Alla lisää suojeluasiasta.

Vuorineuvos Kari Neilimo jakoi palkinnot 3. helmikuuta Kangasalan kirjaston Harjula-salissa, jossa myös nautittiin kakkukahvit päälle.Hänen mukaansa tieteen, taiteen ja opiskelun valitseminen stipendien kohteiksi oli oikein, koska maailma jossa elämme, rakentuu osaamisen ja tiedon varaan.

Hakemuksia tuli tälle vuodelle 31, joista väitöskirjojen tekijöille nyt annettiin 20 000 euroa.

Kari Neilimon mukaan nyt tuettiin neljännen kerran tiedettä, taidetta ja opiskelua jakamalla Fredrik Björkqvistin stipendit.

 

Kangasalan lukio juhli 

syntymäpäiviään

Siirtyisten mäellä viimeistä kertaa

Kangasalan lukion 90-vuotissyntymäpäivää vietettiin lauantaina 3. joulukuuta 2011 iloisin muta myös erityisen nostalgisin mielin, sillä nämä juhlat olivat viimeiset koulun syntymäpäivät nykyisellä paikalla. Ensi syksynä lukio siirtyy Pikkolan kampukselle, "kankaan alle"  uusiin tiloihin.

Päivä alkoi nykyopiskelijoille harvinaisella lipunnostolla, jatkui päiväjuhlalla ja luokkatapaamisilla sekä iltajuhlalla, joka puolestaan päättyi 1960-luvun teinihippoihin CCCB:n soittaessa ajanmukaista musiikkia yllätyssolisteineen.

 

Kangasalan Yhteiskoulun ensimmäisen rehtorin Juho Ahtinen-Karsikon haudalla vas. Anni Hanhimäki, Mikko Laiho, Niklas Vettanen, Teija Järvinen, Tuula Säpyskä, Elisa Yli-Hinkkala, Eero Järvenpää, Leena Tiitola, Kaija Tiilikainen ja Juha Mathlin.

 

Juhla alkoi lipunnostolla

Kangasalan lukion 90-vuotispäivä aloitettiin lipunnostolla koulun pihassa.Rehtori Teuvo Ropo piti puheen ja opiskelija Perttu Kaipia luovutti veteraanien viestikapulan nuoremmille lukiolaisille.

Lipun nostivat ja entisten rehtoreiden haudoilla kävivät opiskelijat Anni Hanhimäki, Niklas Vettanen ja Mikko Laiho. Kynttiläpartiossa Kangasalan kuntaa edustivat Kaija Tiilikainen ja Juha Mathlin, vanhempainyhdistystä  puheenjohtaja Leena Tiitola,  Teija Järvinen sekä Elisa Yli-Hinkkala ja senioreita vpj.  Eero Järvenpää, Tuula Säpyskä ja Marjatta Pöllänen.

 

Päiväjuhlassa puhui seniori

 

Touko Apajalahti piti mieleenjäävän puheen päiväjuhlassa.

Päiväjuhlassa lauantaina 3. joulukuuta juhlapuheen piti seniori Touko Apajalahti. Julkaisemme puheen kokonaan:

”Älä sano: näin on ollut maailman sivu, se kääntyy”

kirjoitti edesmennyt runoilija Arto Melleri.

 Kangasalla varattomampien kuntalaisten lapsilla ei ole varaa jatkokoulutukseen vaikka lahjakkuutta riittäisikin, sillä koulutusta varten olisi lähetettävä lapset Tampereelle asti kaupunkikouluun.

 Liikenneyhteydet ovat huonot, joten käytännössä tämä tarkoittaisi, että lapsien olisi muutettava Tampereelle asumaan ainakin arkipäiviksi, mikä rasittaisi pidemmän päälle jo paksumpaakin lompakkoa tai ainakin majoittavien kaupunkiserkkujen hermoja. Lisäksi kaupungissa vallitsee asuntopula ja koululuokatkin ovat  hyvin täynnä.

 Dystopia kuntauudistuksen jälkeisestä Suomesta?

 Ei sentään.

 Syntyy keskustelua ja sosiaalinen ajatus: voisiko Kangasalle perustaa yhteiskoulun?

 Ja  “kun asiata ensin oli yksityisissä piireissä valmisteltu ja paikkakunnan sanomalehdessä pohdittu, kokoontui maaliskuun 6. päivä 1921 joukko lasten vanhempia ja muita asianharrastajia Nuorisoseuran talolle neuvottelevaan kokoukseen keskustelemaan V-luokkaisen suomalaisen yhteiskoulun perustamisesta Kangasalan pitäjän Kirkonkylään.”

 Vaadittiin vielä puuhaista kansalaisaktiivisuutta vaikeuksien ja vastusten voittamiseksi, jotta lopulta kouluhallituksen sekä valtioneuvoston hyväksynnän jälkeen yhteiskoulu päästiin perustamaan, ensimmäiset pääsykuulustelut järjestämään ja ensimmäinen lukuvuosi käynnistämään.

 Yhtäkkiä Kangasalla varattomillakin kuntalaisilla oli varaa lapsiensa koulutukseen. Kiitos yksityisin varoin järjestetyn koulutuksen pystyivät tulevat sukupolvet taustastaan riippumatta sivistämään itseään aina korkea-asteelle asti ja osallistumaan suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen elämän eri aloilla.

 Ensimmäinen lukuvuosi sujui vuosikertomuksen mukaan kaikin puolin rauhallisesti, oppilasten sairaudenkaan sitä häiritsemättä.

 ”Hei Melleri! Kääntyykö se maailman sivu oikeesti?” kysyy 2010-luvun nuori.

 Ilmastonmuutos ollaan päästämässä hallinnasta, vaikka sen vakavuus on tiedetty jo 80-luvulta asti. Elämme keskellä kiihtyvää sukupuuttoaaltoa –  maapallon kuudetta,  ensimmäistä ihmisen aikaansaamaa – vaikka Rachel Carson kirjoitti hiljaisesta keväästä jo 60-luvun alussa. Finanssikriisi ja sitä  seurannut eurokriisi uhkaavat koko globaalia talousjärjestelmää; eikö jo 30-luvun lamasta opittu, että rajoittamaton kapitalismi johtaa ahneuden kuplien puhjetessa lamaan ja moralistinen talouskuri syvenevään laman kierteeseen?

 Samaan aikaan Suomessa on käynnissä rakennemuutos, jossa teolliseen tuotantoon perustuvasta taloudesta siirrytään enenevissä määrin kohti palvelutaloutta. Palvelujen osuus viennistämme oli vuonna 2010 jo 25 %, metsäteollisuuden enää 15 %.

 Kenties rakennemuutoksen ja taloudellisen taantumankin katalysoimana Suomessa kuuluu huolestuttavia ääniä, joita ei näin voimakkaina ole kuultu sitten 30-luvun. Näiden äänien mukaan Suomi ei enää olekaan kaikkien yhteinen Suomi. Osansa saavat kuulla maahanmuuttajat, heidän Suomessa syntyneet ja kasvaneet lapsensa, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, vammaiset, poliittisesti eri lailla ajattelevat ja jopa vuosikymmenten työn tuloksena tasa-arvoisemman aseman yhteiskunnassa saavuttaneet naisetkin.

 Monilla on otsaa käyttää hyväkseen vielä sotiemme veteraanejakin oman asiansa ajamiseksi: ”taistelivatko he muka tämän ja tuon vuoksi” on turhan yleinen sananparsi näin itsenäisyyspäivän alla. Suomi halutaan umpioida, museoida, eristää ja ennen kaikkea omia.

 Globaalin ympäristökriisin ja talouskriisin sekä Suomea jäytävän kylmän ajan hengen muodostamaan hankalaan yhtälöön löytyy minusta vain yksi  ratkaisuyritys, jonka varaan toivo kannattaa laittaa: sivistys. Sivistys, jota ei ole pelkistetty valtavan tietomäärän ulkoa muistamiseksi tai tietokonettakin vikkelämmäksi laskurutiiniksi. Sivistys, joka ei ilmene omilla tiedoilla ylpeilyllä, itsensä korostamisena ja vähemmän tietävien pilkkamisena, vaan kykynä asettua toisen asemaan ja ymmärtää hänen motiiveitaan. Erityisesti tämä tuntuu nykypäivänä aivan liian usein puuttuvan yhteiskunnallisesta keskustelusta.

 Tarvitaan siis sivistystä, jossa tietämisen lisäksi ymmärretään miten tieto syntyy, miten sitä hankitaan, milloin se on todennäköisesti luotettavaa ja milloin ei. Tarvitaan uskallusta pohtia, keskustella, kuunnella, kyseenalaistaa, väittää, esittää oikeita kysymyksiä, esittää vääriä kysymyksiä ja tarkistaa jatkuvasti omia käsityksiään ja mielipiteitään. Sivistyneistöllä on  oltava kyky ja halu toimia siltana suomalaisten välillä ja Suomesta muuhun maailmaan.

 Laaja yleissivistävyys on ollut Suomalaisen lukion perinteinen tavoite ja myös sen vahvuus. Olihan sivistyksen levittäminen aiempaa laajemmalle osalle kansasta jo Kangasalan yhteiskoulunkin perustajien keskeisenä ajatuksena.

 40 vuotta sitten, yhteiskoulun täyttäessä 50 vuotta, oli se siihenastisen historiansa suurimmassa muutoskohdassa. Pirkko Kuhanen ja Kirsti Juvonen päättävät 50-vuotishistoriikin sanoihin “Kun yhteiskunta joka taholla yhä enenevissä määrin on ottanut huolehtiakseen aloista, joista yksityisesti on ennen huolehdittu, on ajan hengen mukaista, että se yksin vastaa myös nousevien polvien kasvatuksesta.”

 Vaikka kunniakas historia ja perinteet olisivatkin puoltaneet jatkoa yksityisenä oppilaitoksena, oli kannatusyhdistys siis päättänyt luovuttaa koulun kunnan omistukseen. Silloinen rehtori Teppo Aho totesi, mielestäni viisain sanoin, selvityksessään: ”Kysymyshän ei ole tämän päivän koulusta, vaan tulevaisuuden koulusta, ja tämä on kuntalaisten asia.”

 Nyt meidän kaikkien, joiden käsissä tulevaisuuden koulu yhä on, tulisi pystyä tarkastelemaan kriittisesti tämän päivän koulua, sen tavoitteita, sisältöjä, toimintatapoja ja tiloja. Mikä toimii, mikä ei? Edesauttavatko ne kaikki parhaalla mahdollisella tavalla edellä kuvatun kaltaisen sivistyksen syntyä? Onko sen kaltainen sivistys edes hyvä tavoite lukiokoulutukselle?

 Millainen on se tulevaisuuden lukio, jonka  läpi käyneet pystyisivät lopulta löytämään ratkaisuja niihin aikamme haasteisiin, joiden edessä me toivottoman usein joko kiistämme totuuden, unohdamme sen tai nostamme kätemme pystyyn.

 Kuluva lukuvuosi on lukion viimeinen näissä tiloissa. Vaikka varsinkin meidän koulun jo taakse jättäneiden mielissä se nostattaa nostalgisia ja haikeitakin tunnelmia, ansaitsee lukio uudet ja ajanmukaiset tilat. Vanha puuosa voitaisiin kuitenkin kenties säilyttää, muistona vanhasta, mutta samalla tilana uudenlaiselle toiminnalle. Mannerheimin patsaalle olisi hyvä löytyä arvoisensa paikka.

 Historiansa aikana Kangasalan lukio on kokenut sotaa, jälleenrakennusta, rakennusten vaihtoa, nousukautta, lamaa, läpipolitisoitumista, epäpolitisoitumista, oppilasmäärän kasvua ja laskua, hallintomallien vaihdoksia, opetussuunnitelmien muutoksia ja monenlaista muuta.

 Kun katson tänä päivänä tätä juhlasalia, sen opiskelijoita, opettajia, henkilökuntaa ja täältä valmistuneita ylioppilaita, aistin, että jotain perimmäistä on kuitenkin säilynyt läpi aikojen.

Yhä edelleen Kangasalan lukio toimii kunniakkaasti niin jatkuvasti täyttääkseen kuin aina ajan hengen edellyttämällä tavalla uudelleen löytääkseen ensimmäisessä ohjesäännössään mainitun tarkoituksensa: tyydyttää paikkakunnan ja sen ympäristön sivistyksen tarvetta.

 Eläköön 90-vuotias Kangasalan Lukio!  Kaikkea hyvää 94-vuotias Suomi!

 Paljon onnea ja rohkeutta teille, uudet ylioppilaat. Teidän on aina ollut maailman sivu.

 

 

Iltajuhlaa

Näin Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion Senioreiden puheenjohtaja Torsti Tulenheimo tervehti iltajuhlaan saapuneita:

Hyvät Kangasalan Yhteiskoulun ja lukion ystävät

Tervetuloa syntymäpäiväjuhlille! Nimenomaan monikossa, sillä juhlimme tänä iltana niin koulun 90-vuotista historiaa kuin senioriyhdistyksemme puolivuosisataista taivalta.

Tilanne 90 vuotta sitten oli nykytermein todettuna  ’haastava’:  Kangasalalaiset halusivat kuntaan oppikoulun, mutta valtiovalta vastusteli  - olihan lähistöllä Tampereella ja Aitoossa jo yhteiskouluja. Nämä eivät kuitenkaan kangasalalaisille riittäneet, vaan sinnikkäästi kuntalaiset toimivat oman koulun puolesta, jotta matkakulut ja asuminen vieraalla paikkakunnalla eivät estäisi vähävaraisia perheitä lähettämästä lapsiansa opintielle. Ja niin koulu saatiinkin kotikuntaan – vaatimattomasti ja kädestä suuhun elän, usein velaksikin, mutta kuitenkin. Onkohan vastaava taisto kohta taas edessä, toivottavasti ei.

Koulumme on kulkenut kolmen  vaiheen kautta nykyhetkeen: ensimmäinen kolmannes vuosisataa keskikouluna; seuraavat kaksi vuosikymmentä koulu toimi täytenä kahdeksanluokkaisena yhteiskouluna ja nyt viimeiset ajat pelkkänä lukiona.

Kuten tiedämme opetus tästä rakennuksesta siirtyy ensi syksynä uuteen, nykyaikaiseen lukioon Pikkolan alueelle.  Moni on kysynyt, mitä tälle rakennukselle ja erityisesti Marskin patsaalle sitten tapahtuu?  Tietojeni mukaan, mitään varmaa ei ole päätetty. Mitä todennäköisemmin tämä osa koulua, kuten myös vanha kiviosa saavat väistyä, mutta vanha puuosa saattaa jäädä  –  tätä on toivonut mm. Museovirasto ja mekin senioriyhdistyksen vuosikokouksessa viime kesänä esitimme samaa. Näin myös Marskin patsas voisi jäädä paikalleen.

Senioriyhdistys perustettiin kuusikymmenluvun alussa yhdyssiteeksi entisten oppilaiden ja koulun välille; olipa mukana myös yhteistyötä oppilaiden kotien kanssa. Sittemmin huomattavimmaksi toiminnan muodoksi on tullut näiden senioritapaamisten järjestely. Koulun tultua pelkäksi lukioksi ja sen sisälläkin luokkakäsitteen kadottua ei sellaista yhteenkuuluvaisuutta ja yhteenpuhaltimisen henkeä ole oppilaiden joukossa valitettavasti syntynyt, joka kantaisi senioritoimintaa eteenpäin.

Mutta ei nyt sureta tulevia, vaan juhlitaan nostalgisesti nuoruuttamme uudelleen. Kun ryhdyimme suunnittelemaan tämänkertaista juhlaa, nousi yhdeksi teemaksi Teinikunnan hipat joskus aikanaan: puolitoistatuntia ohjelmaa ja puolitoistatuntia musiikkia ei vain nykyteinien musiikki- makuun vaan myös meille ikiteineille sopivaa. Ilokseni voin todeta, että molempiin osiin olemme saaneet mukaan koulutovereitamme, jotka osaavat asiansa. Kiitän niin senioriyhdistyksestä kuin vanhempainyhdistyksestå ja koulun puolesta tätä juhlaa valmistelemassa mukana olleita niistä runsaista talkootunneista, joita juhlan toteuttaminen vaati.  Ohjelma alkakoon – tervetuloa!

 

 

Iltajuhlaan oli tullut koulusenioreita todella monelta vuosikymmeneltä.  Alimmaisessa kuvassa taputetaan Juho Ahtinen-Karsikon oppilaille.

 

 

Juhlapuhuja Leena Mäkelä, o.s. Viitanen kertoi mm. nykyajan oppimiskäsityksistä.

Juhlapuhuja Leena Mäkelä:

Sivistyksen ja oppimisen filosofiaa

Hyvät Kangasalan yhteiskoulun ja lukion ystävät,

vietämme Kangasalan yhteiskoulun ja lukion 90-vuotisjuhlaa. Lukiokoulutus Kangasalla tosin alkoi vasta 1955. Vietämme todennäköisesti viimeistä vuosijuhlaa näissä rakennuksissa, sillä lukion toiminta lakkaa Tapulinmäellä tähän lukuvuoteen, ja opetus siirtyy ensi syksynä uuteen rakennukseen Pikkolan yläkoulun ja urheilupaikkojen viereen. Pikkolaan rakentuu monipuolinen ja toimiva kampus – ehkä myös ammatillinen koulutus siirtyy sinne myöhemmin, jolloin ammattiopisto ja lukio voisivat kehittää monipuolista yhteistyötä toisen asteen koulutukseen. Nykyiset tilat on rakennettu kolmessa osassa. Vanhin puurakenteinen osa on Kangasalla syntyneen Heikki Tiitolan suunnittelema. 50-luvun loppupuolella koulua laajennettiin ajalleen tyypillisellä rapatulla osalla. 1960 valmistui laajennus, joka sisältää mm. tämän juhlasalin.

Lukion juhlapuheessa pitänee väistämättä käsitellä käsitettä sivistys. Sivistyksellä viitataan yksilön henkiseen kehittyneisyyteen ja kypsyyteen. Useimmiten nähdään, ettei sivistystä voi saavuttaa vain omaksumalla tietoa ja lukemalla kirjoja. Sivistys on kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta.

Sivistyksestä ja tiedosta pitää puhua senkin vuoksi Kangasalla, että tietosanakirjojen pioneeri on syntynyt Kangasalla, ensimmäinen 1800-luvun lopulla  syntynyt suomalainen tietosanakirja oli Agathon Meurmanin ”Kangasalan karhun”  teos Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten. Se sisälsi 945 sivua ja noin 12.000 hakusanaa.

Lakitekstissä yleissivistys esiintyy adjektiivissa yleissivistävä, ja sillä viitataan peruskoulun ja lukion kasvatustehtäviin. Tällä tarkoitetaan, että koulutukset eivät valmista ammattiin. Yleissivistys ammattikoulutuksen vastakohtana on nykyisin kiistanalainen – ammatillinenkin koulutus sivistää ja antaa ammattitaitoa tukevaa osaamista.

Filosofi Eero Ojanen ajattelee kirjassaan Sivistyksen filosofia, että sivistys on ennen muuta asenne, tapa suhtautua maailmaan ja elämään. Se ei ole tietty oppimäärä tai ulkoinen käyttäytymisen malli. Sivistys voidaan kiteyttää ytimekkäästi: se on ihmiseksi tulemista.

Ojanen näkee, että ihminen on samalla kertaa pieni ja suuri. Hän pystyy näkemään kauas itsensä yli, tavoittamaan vaikka koko maailmaa, ajattelemaan asioita jotka ovat kaukana hänen tavoittamattomissaan, mutta yhtä lailla näkemään sen mikä on pientä ja lähellä. Sivistys onkin sopusointua ihmisen suuruuden ja pienuuden välillä, kykyä sopeutua ihmisen ristiriitaan ja rauhoittua. Ei ole hänen mielestään sattumaa että sivistys usein liitetään rauhanomaisuuteen, tyyneyteen ja itsehillintään. Ne eivät synny pakolla ja ulkokohtaisesti vaan ihmisen itseymmärryksen kautta.

Puhdas sivistyskäsite on kuitenkin murtumassa. Monet kokevat koko sanan liian juhlavaksi, vanhanaikaiseksikin. Sivistykselle on tulossa aiempaa välineellisempi käsite.  Erityisesti tieto osana sivistystä on usein välineellinen. Tietoa käytetään johonkin. Tulevaisuuden työelämä kaipaa työntekijöiltä erityisesti hyvää asennetta ja ns. geneeristä kyvykkyyttä, jotka siis lienevät sivistystä. Työelämässä tällaisella sivistyksellä on paljolti välineellinen merkitys.  Voidaan myös pohtia, onko sivistys pakollinen – tuleeko jokaisen sivistyä?

Opettajat ovat olleet aina ja nähdään myös tulevaisuudessa yhteiskunnan tärkeinä sivistysagentteina, jotka ohjaavat oppilaita riittävään yleissivistykseen, joka on elinikäisen oppimisen tiedollinen ja asenteellinen perusta. Opettaja on agentin roolissaan myös sillanrakentaja formaalin ja informaalisen oppimisen välissä. Tässä näkemyksessä yleissivistys nähdään elinikäisen oppimisen perustana. Sillä on siis välinemerkitys, sillä ilman tätä perustaa ei elinikäinen oppiminen ilmeisesti mahdollistu.

Opettajilla on erittäin suuri merkitys siihen sivistykseen ja maailmankuvaan, jonka pohjalta nuori elämäänsä rakentaa. Niin oli myös 60- ja 70-lukujen taitteessa, jolloin itse opiskelin Kangasalan yhteiskoulussa. Toki silloinkin maailmankuvaa ja tietoa rakensivat myös muut ympäristöt kuten koti, ystävät, yhdistystoiminta, teinikunta ja muut harrastukset, joiden parissa liikuimme. Myös lehdet, radio ja TV vaikuttivat meihin, mutta niiden vaikutus oli valtavasti pienempi kuin eri medioiden tänä päivänä. Internetistä ja sosiaalisista medioista emme osanneet edes uneksia.

Oppiminen ja tieto taisivat perustua melko perinteisiin käsityksiin. Oppijaa ei juurikaan pidetty tiedon aktiivisena muokkaajana eikä tietoa dynaamisena, muuttuvana. Meille annosteltiin opettajan oikeaa tietoa asioista. Rohkeimmat meistä saattoivat välillä ehdottaa omiakin ajatuksia ja näkemyksiä, mutta ei niitä juurikaan liitetty opetettavaan aiheeseen hyväksyttäväksi tiedoksi. Ylioppilas­kirjoituksissakin oli turvallisinta laittaa paperille asiat juuri niin kuin ne oli koulussa oppinut. Oppiminen oli siitä huolimatta myös oppijan prosessi jo silloin.

Ylioppilastutkinto on ollut oleellinen tekijä suomalaisen sivistyksen luomisessa. Se on antanut lahjakkaille säätyperästä riippumatta mahdollisuuden osallistua suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin luomiseen ja kehittämiseen, sanoo ylioppilastutkintolautakunnan pitkäaikainen entinen puheenjohtaja professori Aatos Lahtinen. Näin on varmasti ollut vielä meidän 50-luvulla syntyneiden osalta. Vieläkö vastaavaa mahdollisuutta tarvitaan tänä päivänä?

Vierailin erään koulutusryhmän kanssa muutama vuosi sitten Sulvan talomuseossa Stundarsissa. Meillä oli hyvin rajallisesti aikaa käytettävissä museoon tutustumiseen. Niinpä ehdotimme oppaalle, että kävisimme vain muutamassa museon lukuisista kohteista. Koska olimme koulutusalan edustajia, mitä tosin oppaamme ei tiennyt, ehdotimme, että toinen kohde voisi olla koulu. Opas puuskahti välittömästi, ettei hän halua viedä meitä missään tapauksessa katsomaan koulua: ”Siellä ei ole mikään muuttunut sataan vuoteen. Edelleen opettaja puhuu edessä ja lapset kuuntelevat häntä pulpeteissaan.” Se taisikin olla sen koulutusrupeaman tehokkain opetus.

Perinteiselläkin tavalla me suomalaiset olemme saaneet hyvät tiedot ja taidot elämämme pohjaksi. Sen vahvistavat ainakin PISA-tutkimukset, joissa Suomi on menestynyt loistavasti. Kangasalan yhteiskoulun karismaattiset, osaavat ja sitoutuneet opettajat jättivät meihin jälkensä monin, useimmiten positiivisin, tavoin. Silti uskon itse aina vain vähemmän opettajajohtoiseen oppimiseen. Se ei tarkoita sitä, että oppimisessa ei tarvittaisi opettajaa. Opettaja on aivan välttämätön. Hänen roolinsa on muuttumassa tiedon jakajasta oppimisprosessin ohjaajaksi - hän on oppimisen mahdollistaja. Kansainvälinen tutkimuslaitos on arvioinut digitaalisen tiedon nelikymmenkertaistuvan seuraavan kymmen vuoden aikana. Miten kukaan opettaja voi pysyä tuollaisen tietomäärän kasvun perässä? Jos voisikin, niin miten opiskelija pärjäisi koulun jälkeisessä elämässä sillä tiedolla, minkä hän sai koulusta?

Oppiminen, muuttuneet oppimiskäsitykset, uudet oppimisympäristöt ja opettaminen kiinnostavat minua suuresti. Niinpä haluan käsitellä niitä tässä puheessanikin. Koska meiltä edellytetään nykyisin elinikäistä, jonkun mielestä elinkautista oppimista, niin aihepiiri koskettaa meitä kaikkia edelleen.

Nykykäsitysten mukaan oppija rakentaa tietoa itse. Parhaimmillaan hän ei tee sitä kuitenkaan yksin, vaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oppimisen keskeisimpänä mekanismina pidetään yhteisöllistä vuorovaikutusta. Jos me tämän jo tiedämme, niin miksi koulumme edelleenkin näyttävät samanlaisilta kuin sata vuotta sitten?

Uskon, että uusi Kangasalan lukio tulee näyttämään aika tavalla erilaiselta kuin tämä koulu, jota me olemme käyneet. Kangasalan lukio näkee oppijan oman panoksen olevan tärkeä osa oppimista, ja sillä on myös hyviä kansainvälisiä verkostoja, joiden avulla opiskelijat voivat harjoitella globalisaation edellyttämiä taitoja.

Itse toimin nykyään ammatillisen koulutuksen kentällä, eli duaalimallin toisella puolella kuin lukio. Vaikka duaalimallin kehittäminen on edelleen suomalaisen koulutuspolitiikan tavoite, edellytetään lukio- ja ammatilliselta koulutukselta yhä enemmän yhteistyötä. Tiedon ja osaamisen haasteet ovat molemmilla puolilla valtavan suuret. Arvioidaan, että ammattiin valmistuvalla opiskelijalla on jopa 14 ammattia edessään, kun hän lähtee työelämään. Koulutamme nuoria ammatteihin, joita ei ole edes vielä olemassa. Miten voimme tietää, mitä tietoa ja taitoja opiskelijat tulevat tarvitsemaan?

Sivistysagenttina opettajan nähdään rakentavan siltaa formaalin ja informaalin oppimisen välille. Tämä on minusta erittäin tärkeää. Toivon, että silta on tulevaisuudessa tukeva ja lyhyt. Viime tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet selkeästi, että oppimista tapahtuu myös muualla kuin koulussa – joskus jopa paremmin. Tänä syksynä valmistunut gradu osoittaa, että paljon tietokonepelejä pelaavien, usein poikien, englannin kielen taito on parempi kuin koulussa menestyvien opiskelijoiden. Tutkimuksen mukaan pojat saavat lukioissa nykyisin enemmän hyviä arvosanoja englannin kielessä kuin tytöt. Poikien englannin numerot ovat lukiossa erittäin hyviä, jos he pelaavat paljon tietokonepelejä. Englannin numerot ovat kiitettäviä nuorilla, jotka pelaavat yli 15 tuntia viikossa. Mitähän meidän vanhempien pitäisi tästä oppia?

Pelillisyyttä oppimisessa joka tapauksessa kehitetään kovalla vauhdilla. Kielen oppimisen tulokset eivät kuitenkaan perustu varsinaisiin pedagogisiin peleihin, vaan yleensä nuoria kiinnostaviin peleihin ja siihen, että niitä voidaan pelata kansainvälisissä virtuaali­ympärstöissä. Pelaajat ovat fyysisesti eri puolilla maapalloa pelaten kuitenkin samaa peliä verkossa. Pelillisyys oppimisessa yrittää kehittää pelejä, joissa yhdistyvät pedagogiikka, opittava sisältö ja pelaaminen. Tämäkin on tarpeellista, mutta jatkossakin oppimista tapahtuu myös sellaisia pelejä pelaten, jotka eivät ole tähän tarkoitukseen tehtyjä.

Suomi on siis menestynyt loistavasti PISA-tutkimuksissa. Suomalaiset lapset ja nuoret ovat saaneet hyvät tiedot ja taidot elämänsä rakennuspuiksi. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet myös, että Suomessa arvostetaan erityisesti yksilön osaamista. Suomalaiset eivät olekaan kovin hyviä tiimiosaajia, joita verkostoitunut työelämä ja yhteiskunta tarvitsee. - Se mitä arvioidaan, antaa myös arvostuksen. Me arvioimme edelleen sitä, mitä yksilö osaa. Kokeissa ei saa missään tapauksessa tehdä yhteistyötä kaverin kanssa, ei kilauttaa kaverille, vaikka sitä juuri pitää tehdä oikeassa elämässä, jos ei jotain osaa tai tiedä. Sitä mitä mitataan myös arvostetaan – arviointi antaa arvon. Ilahduin lukiessani nykyisestä Kangasalan lukion opetussuunnitelmasta, että kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

Suomessa myös nuorten uskon itseensä ja vaikutusmahdollisuuksiinsa on todettu olevan vähäinen. Luulen, että siinä on suuri syy myös nuorten syrjäytymisen kasvuun. Tutkimuksilla on todettu, että ns. pystyvyysuskomus vaikuttaa yksilön toimintaan suuresti. Pystyvyysuskomusta itsestään saa mm. hyvillä oppimiskokemuksilla. Jos kokemukset oppimisesta ovat huonot, ei uskomus omiin kykyihin ja pystymiseen ole hyvä. Pystyvyyteen voi myös vaikuttaa paljon koulun ulkopuolella. Itse sain tärkeätä pystyvyys­uskomusta koulun kerhotoiminnasta. Juvosen Manun taidekerho antoi sekä mukavia tekemisen hetkiä että paljon onnistumisen kokemuksia ja oman minän rakennuspuita. Myös toiminta teinikunnassa antoi uskoa omiin kykyihin, etenkin kun myös rehtori Teppo Aho vahvisti sitä uskoa antamalla mahdollisuuksia monenlaisen toiminnan järjestämiseen.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK hallinnoi kesällä päättynyttä Oivallus-projektia. Oivallus-projekti kartoitti tulevaisuuden työelämässä tarvittavaa osaamista. Oivallus päätyi siihen, että tulevaisuuden työ tapahtuu verkostoissa. Työtä tehdään eri kokoonpanoissa – työ muistuttaa jazz-improvisaatiota – pitää osata soittaa yhteen mutta myös improvisoida itse. Työ edellyttää tekijältään yrittäjämäistä otetta sekä ongelmanratkaisutaitoja. Maailmanlaajuisesti toimittaessa tarvitaan kieli- ja kulttuuritaitoja. Kun osaamisalueet kytkeytyvät toisiinsa, tarvitaan kykyä hakea ja jakaa tietoa. Tulevaisuudessa käyttäjät ja asiakkaat muokkaavat yrityksen tuotteita ja palveluita.

Oivalluksen mukaan hyviin oppimistuloksiin tarvitaan tulevaisuudessa kokeiluun kannustava oppimisympäristö, sparraava opettaja ja luova oppija. Tulevaisuuden koulussa oppija kysyy ja puhuu enemmän kuin opettaja.

Aivotutkimus on antanut viime vuosina myös paljon uusia näkemyksiä oppimiseen. Tunteet vaikuttavat suuresti oppimiseen: positiiviset tunteet luovat motivaatiota ja parantavat oppimista. Stressi ja negatiiviset tunteet vastaavasti heikentävät oppimista. Oppimisen ja luovuuden kannalta hyvä oppimisympäristö rohkaisee kyseenalaistamaan, tukee vapautta yhdistellä erilaisia asioita, luo positiivisen tunneilmapiirin, rajoittaa stressiä ja tukee opiskelijan sisäistä motivaatiota. Positiivisia tunteita saadaan yhdistettyä oppimiseen uudenlaisilla oppimisympäristöillä ja –menetelmillä – luomalla mahdollisuuksia onnistumiseen.

Tänä lukion juhlapäivänä haluan lämpimästi muistaa ja kiittää Kangasalan lukiota siitä vahvasta pohjasta, jonka avulla minä olen saanut elämääni rakentaa niin arkkitehtina, opettajana kuin rehtorinakin - tyttären, vaimon, äidin ja isoäidinkään roolia unohtamatta. Lukio on osa minun elämäni tärkeitä rakennuspuita, meidän kaikkien täällä koulua käyneiden rakennuspuita. Vaikka olen halunnut puhua maailman muuttumisesta, oppimiskäsitysten muuttumisesta ja tulevaisuuden osaamistarpeista, niin me saimme tietenkin oman oppimme siinä ympäristössä ja siinä maailmassa, joka oli omana kouluaikanamme. Oppi oli erittäin hyvää sen ajan mittapuussa.

 Kangasalan lukio on kyennyt uudistumaan ja erikoistumaankin. Lukio on tarjonnut luma-linjan niille, jotka haluavat oppia erityisesti matematiikkaa ja luonnontieteitä. Oppimisen tueksi on perustettu matikkaklinikka, ja autokoulun suorittaminen lukiossa on sekin ollut mahdollista. Studia Genralia –luennot ovat virkistäneet aivoja normaaliopetuksen lomassa. Opiskelija voi täydentää opintopolkuaan seudullisia verkkokursseja valitsemalla. Kansainvälisiä suhteita ja vaihtomahdollisuuksia on useisiin maihin, Euroopan ulkopuolellekin. Opetustilat on varustettu nykyaikaisilla tieto- ja viestintätekniikan välineillä. Tämän päivän nuoret ovat diginatiiveja, kun me vanhemmat pysymme aina digi-imigrantteina, vaikka kuinka yrittäisimme muuta. Hyvät tieto- ja viestintätekniikan käyttötaidot ovat perusosaamista niin työ- kuin muussakin elämässä.

 Palaan vielä puheeni alun sivistysteemaan, ja erityisesti Eero Ojasen näkemykseen sivistyksestä, joka on ihmiseksi tulemista. Maaria Leinosen sanoin sen voi myös kuvata seuraavasti:

                       Kukaan ei niin köyhä

                      ettei jaettavaksi

                      ystävyyden lahjaa

                      kukaan ei niin rikas

                      ettei sitä tarvitsisi.

 

                      Ilo on annettu jaettavaksi

                      valo vietäväksi eteenpäin.

 Ystävyyden lahjaa olemme tänään saaneet myös entisiä koulutovereitamme tavatessamme.

 Iloa ja valoa Teille kaikille joulun odotukseen  ja tulevaan itsenäisyyspäivään!

Onnea ja menestystä Kangasalan lukion tuleviin vuosiin.

 

 

Yksi illan kohokohtia oli rehtori Teuvo Ropon muotokuvan paljastaminen. Sen on maalannut taiteilija Mirja Pulkkila. Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion Senioreiden puheenjohtaja Torsti Tulenheimo luovutti teoksen Kangasalan kuntaa edustaneelle kunnanhallituksen puheenjohtajalle Heikki A Ollilalle ja kasvatus-. ja opetuslautakunnan jäsenelle Sirpa Miettiselle.Kuvassa Ollila kiittää Tulenheimoa ja Pulkkilaa ja oikealla hymyää Ropo.

Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion Senioreiden puheenjohtaja Torsti Tulenheimo luovutti muotokuvan uudelle omistajalle Kangasalan kunnalle ja sen edustajalle, kunnanhallituksen puheenjohtajalle  Heikki A. Ollilalle ja kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenelle Sirpa Miettiselle (myös lukion kunniaylioppilas) seuraavin sanoin:

 Hyvä juhlayhleisö,

Senioriyhdistyksen tapana on ollut lahjoittaa koululle eläkkeelle jääneen rehtorin muotokuva. Tällä kertaa teemme poikkeuksen, jolle on ainakin kolme syytä:

Ensinnäkin halusimme, että tämän koulun seinällä saadaan rivi kaikista koulua täällä johtaneista rehtoreista.

Teuvo Ropo kirjoitti ylioppilaaksi Kouvolan lyseosta vuonna 1973 ja valmistui filosofian maisteriksi Helsingin Yliopistosta vuonna 1984. Poiketen parista edeltäjästään hän ei ollut tämän koulun opettaja ennen rehtoriksi valintaansa. Hän siirtyi tänne Tampereen Normaalikoulun lukion rehtorin virasta  vuonna 1997, joten hänellä on mahdollisuus tulla virkaiältään koulun  pitkäaikaisimmaksi rehtoriksi. 

Muistan rehtoriehdokkaiden haastattelutilaisuuden. Se nimittäin järjestettiin yhteisenä siten, että noin puolitusinaa hakijakandidaattia oli yhtäaikaa paikalla. Me haastattelijat saimme samanaikaisesti kuvan kaikista hakijoista. Esiintyminen tuossa tilaisuudessa ja tietysti ns. paperit saivat meidät helposti valitsemaan Teuvon Kangasalan lukion rehtoriksi. Hänen aikanaan koulu on voimakkaasti  luonut yhteistyösuhteita niin lähiseudun koulujen kuin eurooppalaisten lukioiden kanssa. Kouluun hän on luonut sivistystä, järkevyyttä ja rohkeutta korostavan ilmapiirin.

Toiseksi  halusimme saada muotokuvan maalaajaksi taiteilija Mirja Pulkkilan, joka iloksemme ottikin työn vastaan . Kuten kohta tulette huomaamaan hän on taidokkaasti ja mainiosti saanut kuvaan mukaan tämän murrosvaiheen, jossa rehtori Teuvo Ropo on nyt koulua johtamassa.

Mirja Pulkkila kertoi minulle taulun synnystä sen valmistuttua. Itse muotokuva syntyi  melko rutiininomaisesti mallin ja taiteilijan hyvällä yhteistyöllä. Taustan asettelu olikin sitten jo oudompi  juttu, asetteluineen, mittoineen ja värien etsintöineen. Uudesta koulusta, kun ei ollut kuin aavistus. Taulua jo kurkistaneena voin ylpeänä ja iloisena todeta sen olevan todella onnistunut ja korkeatasoisen.

Yksi syy oli myös se, että senioriyhdistys on vielä voimissaan tämän työn  teettäjäksi. Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä ja siksi ryhdyimme tätä hanketta toteuttamaan noin puolitoista vuotta sitten tämä juhla mielessämme.

Pyydän paljastamaan taulun.  Samalla pyydän kh:n pj:a Heikki A Ollilaa ja kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsentä Sirpa Miettistä ottamaan vastaan tämän taulun senioriyhdistyksen lahjana koulun ylläpitäjälle.

 

 

 

Kouluaiheista tavaraa kuten kirjoja, postimerkkejä ja konvehteja myytiin illan aikana stipendiaattien hyväksi.  Hanna Heinosella riitti asiakkaita.

 

                                                               ______________________________________________________                                            

 

 

Seniorihistoriikki

Tässä julkaistaan Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion Senioreiden varapuheenjohtajan, rakennusarkkitehti Eero Järvenpään laatima seniorihistoriikin teksti. Historiikkia on myytävänä Kangasalan museolla.

 

 

Ensin oli KYK ja sitten tuli lukio

 

 



 

Kangasalan yhteiskoulun ja lukion

SENIORIEN
VIISI VUOSIKYMMENTÄ

 1962–2012

 

 

Mielenkiinnosta entistä kouluani kohtaan halusin koota sen muistoja ja perinteitä vaalimaan perustetun senioriyhdistyksen tavoitteet, vaiheet ja tekemiset muistiin. Kannen kuva kertoo, että koulu oli laajentunut nykyisiin mittoihinsa jo pari vuotta ennen yhdistyksen perustamista.

Olen kirjannut myös joitain koulun vaiheita, sillä opiskeluaikanani ja vähän sen jälkeen tapahtui paljon asioita suurten ikäluokkien tultua opiskeluikään.

Yhdistyksen asioita on tässä käsitelty niin, että toukokuussa pidettäväksi määrätyn, yleensä kuitenkin kesäkuussa pidetyn, vuosikokouksen jälkeiset asiat on merkitty sen vuoden tapahtumiksi, vaikka osa niistä onkin tapahtunut seuraavana keväänä. Tilikausi on ollut aina kalenterivuosi. Vuonna 1983 päätettiin muuttaa toimintavuosi kalenterivuodeksi, mutta käytäntö jatkui ennallaan.

                  Eero Järvenpää, ensimmäisellä rinnakkaisluokalla v.1951 koulunsa aloittanut

 

 
 

Kangasalan Yhteiskoulun Seniorit

24.2.1962–1983

Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit

1984–2012

 

 Perustava kokous

Valmistelevan toimikunnan kutsuma kokous pidettiin Yhteiskoulun tiloissa 24.2.1962 peräti n. 250 entisen oppilaan ja opettajan läsnä ollessa. Puheenjohtajaksi kutsuttiin Olli Joutsiniemi ja sihteeriksi Rauno Mattila. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Lauri Rantala ja Artturi Mäkelä.

Kokous päätti perustaa Kangasalan yhteiskoulun seniorit - nimisen yhdistyksen ja sille esitetyt säännöt, jotka ovat kokonaisuudessaan tämän kertomuksen lopussa liitteenä. Niiden mukaan Kangasala oli yhdistyksen kotipaikka.

 

Yhdistyksen perustamisen tarkoitukseksi lueteltiin neljä kohtaa:

 

–  Järjestää jäsenilleen tilaisuuksia toistensa tapaamiseen ja koulumuistojen elvyttämiseen.

 

–  Järjestää yhteisiä juhlia ja illanviettoja koulumuistojen merkeissä.

 

–  Perustaa jäseniltä kootuista tai muilla sopiviksi katsotuilla tavoilla kerätyistä varoista

   rahastoja  koulua lähellä olevien tarkoitusperien hyväksi.

 

– Koota koulumuistelmia ja -kaskuja sekä kouluun liittyvää kuva-aineistoa sekä harjoittaa

    koulun historiaa koskevaa julkaisutoimintaa.

 

Yhdistyksen tarkoituksen toteutuminen

Tapaamiset

Alkuun lähdettiin järjestämällä heti keväällä lastenjuhla. Varsinaisia senioripäiviä järjestettiin 1960-luvulla viisi kertaa ja niihin kutsuttiin myös oppilaiden vanhempia mukaan keskustelemaan kodin ja koulun yhteisistä asioista. Erillisessä juhlassa 28.4.1963 paljastettiin rehtori Juho Ahtinen-Karsikon muotokuva ja Ilmari Kanervan patsas. Keväällä 1969 paljastettiin rehtori Teppo Ahon muotokuva.

Vuonna 1971 pidettiin koulun 50-vuotisjuhla, jossa julkaistiin opettajien Kirsti Juvosen ja Pirkko Kuhasen laatima suppea historiikki koulusta ja sen liitteenä oleva oppilasmatrikkeli.

Juhlan jälkeen tuli yhdistyksen toimintaan muutaman vuoden mittainen lamakausi johtuen osin tulevan mittavan koulujärjestelmän muutoksesta. Se vaati senioriyhdistyksen keskeisten koulu-maailman henkilöiden voimavarojen keskittämisen muutoksen toteuttamiseen työssään.

Seuraava senioripäivä pidettiin v. 1976 aloittaen ruokailulla uudella Pikkolan yläasteella. Kahtena seuraavana syksynä pidettiin myös senioripäivät.

 Vuonna 1981 pidettiin yhdessä koulun kanssa kaksipäiväinen tapahtuma. Perjantaina kävivät entiset oppilaat kertomassa luokissa ammateistaan ja illalla  sitten seniorijuhla ja luokkatapaamisia. Lauantaina oli jumalanpalvelus ja 60-vuotisjuhla koululla.

Seuraava senioripäivä pidettiin v. 1984 yksipäiväisenä ja koulupäivänä perjantaina. Se alkoi jälleen entisten oppilaiden ammattiensa esittelyillä. Juhlakahveilla koululla paljastettiin rehtori Mauno Juvosen muotokuva ja ilta vietettiin Kisarannassa.

Vuoden 1987 senioripäivän ohjelmaan oli Rauno Mattila laatinut mielenkiintoisen kiertoajelun, joka liittyi Kangasalan vesistöhistoriaan. Iltajuhlaa vietettiin Saarikylien Kumpulassa.

 Vuonna 1991 juhlittiin koulun seitsemää vuosikymmentä. Yhdistys julkaisi Kirsti Juvosen kahdella vuosikymmenellä jatkaman historiikin ja Seppo Salon täydentämän oppilasmatrikkelin.

Yksipäiväinen juhla pidettiin lauantaina, ensin laskettiin perinteiseen tapaan seppeleet entisten opettajien haudoille, pidettiin jumalanpalvelus, 70-vuotisjuhla, ikimuistoiset iltamat Pirtillä.

Vuoden 1993 senioripäivä aloitettiin viiden linja-auton kiertoajeluilla Vesijärven ympäri Markku Aron suunnitelman mukaan. Sitten juhlittiin ja tanssittiin koululla.

Seuraavaan senioripäivään 1996 liittyi myös kiertoajelu nyt Pälkäneen suuntaan, ruokailu, näyttelyt, kahvit ja juhla tansseineen koululla.

 

Vuonna 2001 juhlittiin koululla ja julkaistiin vuosien työn tuloksena ”Muistojen koulutiellä” -kirja ja paljastettiin rehtori Eino Palmin muotokuva sekä juhlittiin koululla sekä Pirtillä.

Seuraava tapaaminen oli 2006. Tutustuttiin läntiseen Kangasalaan ja juhlapaikkana oli hotelli Urku.

Yhdessä koulun kanssa järjestettiin 3. joulukuuta 2011 tilaisuus viettää historiallista viimeistä juhlaa koululla sen siirtyessä pian uusiin tiloihin Pikkolaan. Samalla paljastetaan nykyisen ja kuudennen rehtorin Teuvo Ropon muotokuva.

 

Julkaisut

Senioriyhdistys on julkaissut vuonna 1971 Kirsti Juvosen ja Pirkko Kuhasen laatiman suppean historiikin koulun viidestä ensimmäisestä vuosikymmenestä ja siihen liittyvän oppilasmatrikkelin. Vuonna 1991 se julkaistiin Kirsti Juvosen toimesta kahdella vuosikymmenellä jatkettuna ja Seppo Salon saman verran täydentämällä oppilasmatrikkelilla.

Vuonna 1994 alkanut koulumuistojen kerääminen oli vaativa työ ja sen sai valmiiksi työryhmä Elina Aro, Markku Aro, Oili Klemola ja Kirsti Uotila-Falck julkaistavaksi vuoden 2001 juhlissa nimellä ”Muistojen koulutiellä”.

Koulukaskuja on koottu ja julkaistu Lions Club Kangasala/Harjulan v. 2008 toimittaman kirjan kangasalaisesta huumorista nimellä ”Vieläkin meitä hassuttaa” -kirjassa omana lukunaan sivulta 26 alkaen usean kymmenen sivun verran.

Tehokas sihteeri Marjatta Pöllänen on koonnut koulun koko henkilöstöstä laajan luettelon aina vuoteen 2005 asti samoin opettajista käytetyistä nimityksistä.

Yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa on valittu viime vuosina 12 kunniaylioppilasta.

Viimeisin hanke on ohjaaja Marko Pynnösen keväällä valmistuva dokumenttielokuva, joka keskit-tyy koulun alkuvaiheisiin ja käynnissä olevaan murroskauteen sekä uusiin tiloihin Pikkolassa. Sen rahoittamiseksi on saatu avustus kunnalta ja toivottavasti myös Björkqvistin rahastostakin.

Muutaman vuoden on yhdistyksellä ollut myös internetsivut osoitteella kyk-seniorit.webs.com. Siellä on tämäkin kertomus nyt luettavissa ja myös muuta tietoa toiminnasta.

Koulun yläkerrassa on yhdistyksen hankkima lasivitriini, jossa on esillä jonkin verran vanhaa tavaraa muistona menneestä ajasta. Erään luokan ahtaassa peräkomerossa on kaikenlaista ja Huutijärven koululla lisäksi melkoinen määrä kirjoja. Nykyisen koulun homeongelman tähden niitä ei voi viedä uuteen kouluun, joten siinä on jonkinmoinen ongelma selvitettäväksi.

 

Rahatalous

Toiminnan merkittävin satsaus on ollut rehtoreiden muotokuvien hankkiminen ja lahjoittaminen.

Niistä on kuvat ja tarkemmat tiedon kirjan loppusivuilla.

Keväästä 1979 alkaen on jaettu oppilaille stipendejä rehtori Teppo Ahon muistoksi perustetusta stipendirahastosta muutamalle kunnostautuneelle oppilaalle apuraha vuosittain.

Muutamia pienempiä toimenpiteitä ovat olleet Pro Patria –taulun täydentäminen puuttuvilla nimillä, hopealaattojen hankkiminen 52 vuotta koulun johtokunnassa olleen ja siitä suurimman ajan puheenjohtajana toimineen tohtori Eva Tulenheimon tauluun. Sama toimenpide on tehty suur-lahjoittajan kauppaneuvos Fredrik Björkqvistin ja hänen isänsä sekä äitinsä tauluihin. Vuosittain on viety entisille rehtoreille joulukukat ja v. 1992 asti myös eläkkeelle jääneille opettajille. Yhdistyksen taloudellinen tilanne oli korkeiden korkojen aikana hyvä, mutta nyt tulot ovat tosi vaatimattomat. Jäsenyyksien muuttaminen aikoinaan vaivalloisen työn takia ainaisjäsenyydeksi on vähentänyt tuloja huomattavasti. Jäsenmäärä on ollut kaiken aikaa 200-300 suuruusluokkaa.

 

Yhdistyksen lopettaminen

Vuonna 2012 tulee senioriyhdistyksen perustamisesta kuluneeksi 50 vuotta. Koulu on jo syksystä 1982 alkanut toimia kurssimuotoisena ja syksyllä 1993 siirryttiin nykyiseen luokattomaan malliin. Sen seurauksena ei synny entiseen tapaan luokkayhteisöjä. Se näkyy vähentyneenä kiinnostuksena myös seniorityöhön. Siirtyminen uusiin tiloihin muualle katkaisee lopunkin yhteyden entiseen.

Yhdistyksen hallitus on jo jonkin aikaa pohtinut tulevaisuutta ja sen esityksestä vuosikokous kesä-kuussa 2011 hyväksyi suunnitelman yhdistyksen lopettamisesta ensi vuonna. Alustavasti on saatu

Kangasala Seuran taholta myönteistä ajatusta sille, että se jollain tavalla jatkaisi tämän yhdistyksen toimintaa, täydentäisi materiaalia ja ottaisi sen talletettavakseen.

 

Yhdistys on toteuttanut kaiken edellä mainitun mukaan hyvin tarkoituksensa ja saanut paljon perinnettä tallennettua jälkipolville. Uusi aikakausi voi alkaa.

 

Vuosikokouksen 2011 julkilausuma, jolle toivotaan laajaa kannatusta:

"Vuosikokous esittää, että nykyisen lukiorakennuksen vanhin eli puuosa säilytetään. Opinnot aloitettiin uudessa omassa rakennuksessa syksyllä 1925. Yhdistyksen mielestä puuosa sopii kunnostettuna erinomaisesti harrastus- ja kädentaitoryhmien kokoontumistilaksi. Tällaisten tilojen tarve kasvaa. Ilman yhteisten tilojen varaamista kaavaan menetettäisiin alueen tärkeä palvelu."

 

Senioriyhdistys vuosittain

 

1962             puh.joht. Rauno Mattila                           jäsen   Hilkka Alanen

                      varapj     Laila Aakkula                                       Jukka Aho

                      sihteeri   Kirsti Juvonen                                       Eino Rinne

                      rah.hoit.  Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Lauri Rantala ja Maija-Liisa Hölli

 

Hallitus alkoi toimia ripeästi antaen puheenjohtajalle tehtäväksi tiedustella J. Ahtinen-Karsikon muotokuvan maalaajaa, joksi valittiin taiteilija Reino Viirilä. Ilmari Kanervan muotokuva annettiin kuvanveistäjä Mauno Juvosen tehtäväksi. Teokset julkaistiin vuosikokouksessa, 28.4.1963, J. Ahtinen-Karsikon muotokuvan paljastuspuheen piti lehtori Laura Kyöstilä ja Ilmari Kanervan patsaan puolestaan pankinjohtaja Matti Maijala.

Lisäksi päätettiin ottaa selvää sankaritaulun puuttuvista nimistä. Puuttuvat neljä nimeä lisäsi edullisesti seniori Antti Elomaa ja sen kustansi vuosiluokka 1941.

Muotokuvarahaston kartuttamiseksi anottiin koulun johtokunnalta 100 000 markkaa avustusta ja järjestettiin lastenjuhla.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli heti alkajaisiksi komeat 285 senioria. Jäsenmaksuksi määrättiin 3 mk ja liittymismaksuksi 5 mk sekä ainaisjäsenmaksuksi 50 – 100 mk.

 

1963              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen   Hilkka Alanen

                      varapj.     Laila Aakkula                                      Jukka Aho

                      sihteeri     Kirsti Juvonen                                     Eino Rinne

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Lauri Rantala ja Maija-Liisa Hölli.

 

Pidettiin ensimmäinen senioripäivä kodin ja koulun lähentymiseksi ja aloitettiin joulukukkien vieminen entisille opettajille. Myöhemmin se rajattiin koskemaan entisiä rehtoreita.

 

 

1964              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen   Hilkka Alanen

                      varapj.     Laila Aakkula                                      Jukka Aho

                      sihteeri     Kirsti Juvonen                                     Eino Rinne

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Lauri Rantala ja Maija –Liisa Hölli.

 

Seniori-päivä pidettiin ja se sai hyvän vastaanoton. Jukka Ahon tehtäväksi annettiin kerätä entisistä opettajista valokuvasuurennoksia kokoelmaa varten.

 

 

1965              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen   Hilkka Alanen

                      varapj.     Laila Aakkula                                      Jukka Aho

                      sihteeri     Kirsti Juvonen                                     Eino Rinne

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat  Lauri Rantala ja Maija-Liisa Hölli.

 

Pidettiin senioripäivä, joka osoittautui edelleen tärkeäksi kodin ja koulun kohtaamiskeinoksi. Jatkettiin opettajien valokuvasuurennosten hankkimista.

 

 

1966              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen   Jukka Aho

                      varapj.      Laila Aakkula                                     Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri     Kirsti Juvonen                                     Soini Harve, koulun ed.

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Lauri Rantala ja Eira Salomaa.

 

Ilmari Kanerva jäi eläkkeelle. Ryhdyttiin toimenpiteisiin uuden rehtorin Teppo Ahon muotokuvan hankkimiseksi. Senioripäivää ei pidetty, mutta valokuvien keräämistä entisistä opettajista jatkettiin.

 

 

1967              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen   Jukka Aho

                      varapj.      Laila Aakkula                                    Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri     Kirsti Juvonen                                     Soini Harve, koulun ed.

                      rah.hoit.&

 

Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Lauri Rantala ja Eira Salomaa.

                     

                      Muistettiin edesmenneitä entisistä opettajia Emil Ponsimaata ja Tyyne Paasikoskea. Seniori-päivä järjestettiin runsaalle ja keskustelevalle yleisölle.

Tilikauden voitto 501.41 mk ja varat 2467.38 mk.

 

 

1968              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen    Jukka Aho

                      varapj.      Laila Aakkula                                     Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri     Kirsti Juvonen                                      Soini Harve, koulun ed.

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Lauri Rantala ja Eira Salomaa.

 

                      Valmistauduttiin koulun 50-vuotisjuhliin ja rehtori Ahon muotokuvan maalauttamiseen taiteilija Kalle Lehtomäellä 1780 markan hinnasta. Muotokuva paljastettiin senioripäivän yhteydessä 19.4.1969, professori Aulis Aarnio piti puheen ja Rauno Mattila luovutti teoksen koululle, lisäksi esiintyi koulun orkesteri ja lopuksi keskusteltiin Yksityisoppikoulujen Keskusliiton edustajan alustamasta kouluasiasta.

 

Tarkistettiin ensi kerran jäsenmaksuja niin, että vuosimaksu muuttui 3 mk:sta 5:een, liittymismaksu 5 mk:sta 3:een ja ainaismaksu 50 – 100 mk:sta 30 markkaan. Tilikauden voitto 4470.93 mk ja varat 2 937.91 markkaa.

 

 

1969              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen   Jukka Aho

                      varapj.     Laila Aakkula                                      Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri    Kirsti Juvonen                                      Soini Harve, koulun ed.

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Lauri Rantala ja Eira Salomaa.

 

                      Rehtori Ilmari Kanervan muistotilaisuudessa puhui seniori Salokangas.

Kiitettiin koulun valokuvauskerhoa lahjoitetuista opettajien valokuvista ja päätettiin ryhtyä keräämään viidensien luokkien nimilistaa 50-vuotisjuhlia varten.

Tilikauden tappio 1 103.85 mk ja varat 1 834.06 markkaa.

 

 

1970              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen   Jukka Aho

                      varapj.      Laila Aakkula                                     Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri     Kirsti Juvonen                                     Soini Harve, koulun ed.

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Lauri Rantala ja Eira Salomaa.

 

                      Vuosikokous antoi hallitukselle tehtäväksi 50-vuotisjuhliin mennessä laatia matrikkelin, koulun historiikin, valmistaa valokuvakokoelman ja juhlaohjelman.

Yhteiskoulun viidestä vuosikymmenestä tekivät opettajat Pirkko Kuhanen ja Kirsti Juvonen. historiikin, jonka senioriyhdistys rahoitti. Historiikissa on koulun historian ja siihenastisten viidensien luokkien oppilaiden senhetkisen tilanteen lisäksi kolmesta ensimmäisestä rehtorista mielenkiintoista taustatietoa.

Pitkäaikaisia lehtoreita Maine Kanervaa ja Soini Harvea muistettiin heidän jäätyään eläkkeelle.

 

 

1971              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen   Jukka Aho

                      varapj.     Laila Aakkula                                      Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri     Kirsti Juvonen                                     Soini Harve, koulun ed.

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Lauri Rantala ja Eira Salomaa.

 

                      Vapautettiin jäsenet 1971 jäsenmaksusta, kun olivat ostaneet kiitettävästi historiikkia.

Keskusteltiin seniori-yhdistyksen merkityksestä koulun liittyessä 1.8.1973 alkaen kunnan perus-kouluun ja muuttuen samalla lukioksi.

 

 

1972              puh. joht. Rauno Mattila                          jäsen  Jukka Aho

                      varapj.     Laila Aakkula                                     Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri    Kirsi Juvonen                                      Soini Harve, koulun ed.

                      rah.hoit.  Helvi Leppihalme

                      tilitarkastajat Lauri Rantala ja Eira Salomaa

 

                      Toimeliaan ensimmäisen vuosikymmenen jälkeen, jolloin oli hankittu rehtoreiden muotokuvat, täydennetty sankaritaulua, pidetty 50-vuotisjuhlat ja seniori-päiviä, laadittu matrikkeli ja historiikki, yhdistys veti henkeä pitämättä vuosikokousta, johtokunnan kokoontui kuitenkin tammikuussa 1972. Silloin keskusteltiin vakavasti yhdistyksen merkityksestä yhteiskoulun liittyessä kunnan peruskouluun.

 

 

1973              Puh.joht.   Rauno Mattila                         jäsen   Jukka Aho

                      varapj.       Laila Aakkula                                    Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri      Kirsti Juvonen                                   Soini Harve, koulun ed.

                      rah.hoit.    Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Lauri Rantala ja Eira Salomaa

 

                      Koulun kevätjuhlan yhteydessä 31.5.1973 muistettiin kiitollisina tohtori Eva Tulen-heimoa, joka oli ollut koulun johtokunnassa perät 52 vuotta eli alusta alkaen.

Vuosikokous päätti jatkaa yhdistyksen toimintaa todeten kuitenkin, että kevään 1973 VIII:n ja V:n luokkien oppilaat ovat viimeiset, jotka voivat liittyä yhdistykseen. Tämä päätös unohtui nopeasti.

 

 

1974              puh.joht.   Rauno Mattila                         jäsen   Jukka Aho

                      varapj.      Laila Aakkula                                     Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri      Kirsti Juvonen                                    Soini Harve, koulun ed.

                      rah.hoit.    Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Lauri Rantala ja Eira Salomaa.

 

                      Päätettiin pitää uudenlainen koulujuhla seuraavan vuoden syyskuussa alkaen Pikkolan tulevalla uudella yläasteella. Edelleen osallistui yhdistys kansalaisjärjestöjen kukkaistervehdykseen itsenäisyyspäivänä sankarihaudalla..

 

 

1975              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen   Jukka Aho

                      varapj.     Laila Aakkula                                      Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri    Kirsti Juvonen                                      Eira Salomaa

                      rah.hoit.  Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Lauri Rantala ja Kirsti Hurme

 

                      Senioripäivä pidettiin uudella Pikkolan yläasteella, jossa syötiin ja juotiin kahvit. Loppuillaksi siirryttiin lukiolle pitämään luokkakokouksia, jossa nautittiin tanssin lomassa suola-paloja ja boolia.

 

 

1976        puh.joht.  Rauno Mattila                                jäsen  Jukka Aho

                      varapj.      Laila Aakkula                                    Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri     Kirsti Juvonen                                    Eira Salomaa

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Lauri Rantala ja Kirsti Hurme.

 

                      Päätettiin hankkia rehtoreiden ja tohtori  Eva Tulenheimon muotokuviin nimilaatat ja pitää jälleen syksyllä senioripäivä vanhaan tapaan. Käytiin onnittelemassa pidettyä talonmiestä Erkki Salomaata 50-vuotispäivänä.

 

 

1977              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen  Jukka Aho

                      varapj.      Laila Aakkula                                    Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri     Kirsti Juvonen                                    Eira Salomaa

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat  Lauri Rantala ja Kirsti Hurme.

                     

                      Seniori-päivän ohjelmaksi sovittiin klo 14 oppituntien seuraamista, uusitun puuosan tutkimista, klo 15 Marskin saliin tervetulotilaisuuteen, sitten ruokailuun, klo 16.30 varsinainen juhla, jossa boolia, kevyttä ohjelmaa ja tanssia klo 20 asti ja muualla mahdolliset luokkakokoukset.

 

Yhdistys kunnioitti tohtori Eva Tulenheimon muistoa.

Ryhdyttiin valmistelemaan syksyksi 1978 suurta seniori-juhlaa, jossa seniorit pitäisivät omilta aloiltaan esityksiä ammatinvalinnan pohjaksi. Päätettiin hankkia koululle arvokkaan testamentti-lahjoituksen tehneen, kauppaneuvos Björkvistin muotokuvaan myös nimilaatta.

Jäsenmaksuja korotettiin yhdeksän vuoden jälkeen niin, että vuosimaksu kaksinkertaistui tasan 10 markkaan ja ainaismaksu 30:stä 50 markkaan.

 

 

1978              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen  Jukka Aho

                      varapj.      Laila Aakkula                                    Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri     Kirsti Juvonen                                    Eira Salomaa

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastaja Lauri Rantalan kuoltua liikenneonnettomuudessa valittiin hänen tilalleen Pirkko Ronni, Kirsti Hurme jatkoi edelleen.

 

Rehtori Teppo Ahon muistoksi päätettiin perustaa stipendirahasto, koska entiset oppilaat, oppilas- ja opettajakunnat olivat kunnioittaneet hänen muistoaan lahjoittamalla 1510 markkaa rahastoon, johon senioriyhdistys lahjoitti vielä 1000 markkaa.

Teinikunta keräsi Leskenlehti-tempauksella 600 markkaa käytettäväksi kahteen stipendiin.

Ensimmäinen maininta jaetuista stipendeistä on keväältä 1979, jolloin Teppo Ahon rahastosta sai kaksi ja Björkvistin rahastosta viisi oppilasta stipendit.

Valmisteltiin tulevaa seniori-päivää

 

 

1979              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen  Jukka Aho

                      varapj.     Laila Aakkula                                     Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri    Kirsti Juvonen                                     Eira Salomaa

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Kirsti Hurme ja Hannele Tynninen.

 

                      Rahastoista johtuen päätettiin merkitä yhdistys yhdistysrekisteriin sekä hankkia koulun seinään laatta kertomaan rakennuksen kokemista vaiheista. Rekisteröinti jäi kuitenkin tekemättä.

Muistettiin rahastonhoitajaa merkkipäivänä ja puheenjohtajaa filosofian tohtorin arvosta.

Tilikauden tappio oli 391.16 mk ja pääomaa 6 140.46 markkaa.

 

 

1980              puh.joht.  Jukka Aho                                jäsen  Rauno Mattila       

               varapj.     Laila Aakkula                                            Maija-Liisa Hölli

               sihteeri    Kirsti Juvonen                                            Eira Salomaa

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Kirsti Hurme ja Hannele Tynninen.

 

                      Päädyttiin muistolaatan sijaan hankkia valokuvasuurennos yhteiskoulurakennuksesta.

Aloitettiin juhlavalmistelut, koska syksyllä 1981 tulee kuluneeksi 60 vuotta koulun perustamisesta.

 

 

1981              puh.joht.  Jukka Aho                                jäsen  Rauno Mattila

                      varapj.     Laila Aakkula                                     Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri    Kirsti Hölli                                          Eira Salomaa

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Kirsti Hurme ja Hannele Tynninen.

                      Kaksipäiväinen seniorijuhla pidettiin perjantaina oppilaille ja lauantaina senioreille, joita kerääntyi noin 400 henkeä kuulemaan ja näkemään oppilaiden ohjelmaa, professori Veli Nurmen puhetta, käymään kirkossa ja opettajien haudoilla. Lopuksi tietenkin oli luokkatapaamiset.

 

 

1982              puh.joht.  Jukka Aho                                jäsen  Rauno Mattila

                      varapj.     Laila Aakkula                                     Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri    Kirsti Juvonen                                     Eira Salomaa

                      rah.hoit,  Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Kirsti Hurme ja Hannele Tynninen.

                     

                      Päätettiin muuttaa toimintakausi kalenterivuodeksi lukuvuosikäytännön sijasta ja keskusteltiin yhdistyksen nimen muuttamisesta vastaisuudessa Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion senioriyhdistykseksi.

 

 

1983              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen  Jukka Aho

                      varapj.     Laila Aakkula                                     Maija-Liisa Hölli

                      sihteeri    Kirsti Juvonen                                     Eira Salomaa

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Ilona Pajakkala ja Marja-Leena Aunio.

 

                      Päätettiin esittää yhdistyksen nimeksi Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion seniorit. Vuosikokousilmoitusta ei enää Helsingin Sanomiin, vaan Kangasalan Sanomiin ja Aamulehteen.

Alettiin valmistella rehtori Juvosen muotokuvan hankkimista.

 

 

1984              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen  Maija-Liisa Hölli

                      varapj.     Laila Aakkula                                     Eira Salomaa

                      sihteeri    Kirsti Juvonen                                    Ilona Pajakkala

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Marja-Leena Aunio ja Pirkko Rouhiainen.

 

                      Päätettiin rehtori Juvosen muotokuvan hankkimisesta, pidettiin vuosijäsenmaksu 

ennallaan, mutta nostettiin ainaismaksu 100 markkaan. Hyväksyttiin lopullisesti sääntömuutos.

Seniori-päivän ohjelmaan kuului perjantaina seniorien ammattien esittelyt luokissa aamupäivällä ja iltapäivällä kahvitilaisuudessa paljastettiin rehtori Juvosen muotokuva, jonka maalasi taiteilija Kalle Lehtomäki ja puheen piti Torsti Tulenheimo ja luovutti Heikki A. Ollila. Illalla jatkettiin  Kisaran-nassa iltajuhlan ja luokkakokousten merkeissä.

 

 

1985              puh,joht.  Rauno Mattila                          jäsen  Maija-Liisa Hölli

                      varapj.      Laila Aakkula                                    Eira Forsblom  e Salomaa

                      sihteeri     Kirsti Juvonen                                    Ilona Pajakkala

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat Marja-Leena Aunio ja Pirkko Rouhiainen.

 

 

                      Korotettiin vuosijäsenmaksu 20 markkaan ainaismaksun säilyessä 100 markkana.

 

1986              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen   Maija-Liisa Jalava e Hölli

                      varapj.      Laila Aakkula                                     Eira Forsblom

                      sihteeri     Kirsti Juvonen                                     Pirkko Mäkinen

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme                                Kirsti Uotila-Falck, lukiosta

                      tilintarkastajat Marja-Leena Aunio ja Pirkko Rouhiainen.

 

                      Hallitus alkoi valmistella seuraavaa seniori-päivää ja päätti lahjoittaa koulun perustamisen 65-juhlan kunniaksi 1 000 markkaa Teppo Ahon stipendirahastoon.

Lunastettiin valokuvaaja Kimmo Torkkelilta senioripäivien albumi tuhannella markalla.

Stipendejä ei jaettu.

 

1987              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen  Maija-Liisa Jalava

                      varapj.      Juha Nuortama                                  Eira Forsblom

                      sihteeri     Pirkko Mäkinen                                 Kirsti Uotila-Falck, lukiosta

                      rah.hoit.   Helvi Leppihalme

                      tilintarkastajat  Hilppa Ojanen ja Tuula Säpyskä.

 

                      Seniori-päivän ohjelmaan lisättiin uutena, puheenjohtajan  laatiman Kangasalan vesistöhistoriaan liittyvän kiertoajelun viidellä linja-autolla. Iltajuhla pidettiin Saarikylien

Kumpulassa. Stipendejä ei jaettu. Tilikauden ylijäämä1 458.50 mk ja pääoma 8 011.48 markkaa.

 

1988              puh.joht.  Rauno Mattila                          jäsen  Maija-Liisa Jalava

                      varapj      Juha Nuortama                                   Eira Forsblom

                      sihteeri    Pirkko Mäkinen                                  Kirsti Uotila-Falck

                      rah.hoit.   Tuula Säpyskä

                      tilintarkastajat Hilppa Ojanen ja Hannele Tynninen.

 

                      Hyvä taloudellinen tilanne salli 500 markan stipendin antamisen, 2 000 markan siirtämisen Teppo Ahon rahastoon ja vielä 6 500 markkaa korkeakorkoiselle tilille.

 

1989              puh.joht.  Aulis Aarnio                             jäsen  Maija-Liisa Jalava

                      varapj.     Raimo Anttila                                     Juha Nuortama

                      sihteeri    Pirkko Mäkinen                                  Kirsti Uotila-Falck

                      rah.hoit.  Tuula Säpyskä

                      tilintarkastajat Pirkko Vuopio ja Marja-Leena Aunio.

 

Syksyllä 1991 pidettävien koulun 70-vuotisjuhlien valmistelut päätettiin aloittaa matrikkelin tietojen tarkistamisella. Tiedusteltiin Kirsti Juvoselta mahdollista historiikin täydentämistä 20 viimeisen vuoden osalta.

Talonmies Erkki Salomaan siirtyessä eläkkeelle,  kävivät häntä tervehtimässä Rauno Mattila ja Elina Fellman. Pitkäaikaista rahastonhoitajaa Helvi Leppihalmetta muistettiin merkkipäivänä.

 

 

1990              puh.joht.  Aulis Aarnio                             jäsen   Hilkka Kailanpää

                      varapj.     Seppo Salo                                           Kirsti Uotila-Falck

                      sihteeri    Pirkko Mäkinen                                   Maija-Liisa Jalava

                      rah.hoit.  Tuula Säpyskä                          

                      tilintarkastajat Eira Forsblom ja Hilppa Ojanen.

                      Hallitus valmistautui tuleviin 70-vuotisjuhliin saattamalla matrikkelin ajan tasalle talkoille useaan kertaan ja laatien näyttävän ohjelman.

 

1991              puh.joht.   Aulis Aarnio                            jäsen  Hilkka Kailanpää

                      varapj.      Seppo Salo                                         Maija-Liisa Jalava

                      sihteeri     Pirkko Mäkinen                                 Kirsti Uotila-Falck

                      rah.hoit.    Tuula Säpyskä

tilintarkastajat Eira Forsblom ja Pirkko Ronni

 

                      Mieliin painuneiden 70-vuotisjuhlien järjestelyt oli hoidettu hyvin, ohjelman suorittajat olivat pääosin senioreita. Juhlavuoden kunniaksi julistettujen kilpailuiden stipendit saivat seuraavat oppilaat: kuvaamataito 1500,- Virpi Lummaa, 400,- Maarit Rantanen, 300,- Miikka Haimila ja Minna Kulmala sekä kirjoituskilpailun 1500,- Heli Koskivuori, 700,- Jaana Lamminmäki ja 300,- Matti Posio.

Juhlan kulut olivat n. 15200mk ja tulot 12900mk, mutta uusittu historiikki  / matrikkeli tuotti hieman voittoa ja siitä otettu lisäpainos  paransi vielä tulosta.

Jäseniä oli yhteensä 277, joista ainaisjäseniä 188. Jäsenmaksut 50mk/v ja ainaismaksu 150 mk.

 

 

1992              puh.joht.   Aulis Aarnio                            jäsen  Hilkka Kailanpää

                      varapj.      Seppo Salo                                         Kirsti Uotila-Falck

                      sihteeri     Pirkko Mäkinen                                 Markku Aro

                      rah.hoit.   Tuula Säpyskä

                      tilintarkastajat Eira Forsblom ja Pirkko Ronni

 

Pirtillä pidettyjen jatkojuhlien tuotolla päätettiin rahoittaa perinnetutkimus

aiheesta ”koulukortteerit ja – matkat”. Hankittiin arkistokaappi lukion tiloihin.

Joulutervehdysten kohdalta muutettiin käytäntöä niin, että vain entisiä rehtoreita muistetaan, koska opettajia on eläkkeellä varsin runsaasti ja monet ovat vaikeasti tavoitettavissa.

Jäseniä oli 265, joista ainaisjäseniä 194. Jäsenmaksut 50mk/vuosi ja ainaismaksu 200 mk.

 

 

1993              puh,joht.   Kirsti Uotila-Falck                                        jäsen  Aulis Aarnio

                      varapj.      Hilkka Kailanpää                                                     Seppo Salo

                      sihteeri     Pirkko Mäkinen                                  Markku Aro

                      rah.hoit.   Tuula Säpyskä

                      tilintarkastajat Eira Forsblom ja Pirkko Ronni.

 

                      Syyskuussa pidettiin jälleen onnistuneet seniori-päivät, joiden yhteydessä järjestetty laaja kiertoajelu ympäri Vesijärven viidellä linja-autolla oppaineen sai yksinomaan kiitosta. Taloudellinen tuloskin oli erittäin hyvä.

Perinne keräyksen ideointi, kehittely ja toimeenpano työllisti hallitusta muun ajan.

Stipendiaatteina saivat Katja Karjalainen 800mk ja Jussi Pernu 200mk.

Jäseniä oli 263, joista 210 ainaisjäseniä. Maksut ennallaan.

 

 

1994              puh.joht.  Kirsti Uotila-Falck                                         jäsen  Aulis Aarnio

                      varapj.     Hilkka Kailanpää                                                      Seppo Salo

                      sihteeri    Pirkko Mäkinen                                   Markku Aro

                      rah.hoit.  Tuula Säpyskä

                      tilintarkastajat  Eira Forsblom ja Pirkko Ronni.

 

                      Hallitus ei kokoontunut kertaakaan, rutiinit hoidettiin ja talous näytti ylijäämää lähinnä jäsenmaksutuotoilla. Kunnioitettiin pitkäaikaisen rahastonhoitajan Helvi Leppihalmeen ja professori Raimo Seppälän muistotilaisuuksia adressein ja kukkalaittein.

Jäseniä oli 263 heistä ainaisjäseniä 210.  Maksut pidettiin ennallaan eli 50mk ja 200mk.

 

 

1995              puh.joht.  Kirsti Uotila-Falck                                         jäsen  Aulis Aarnio

                      varapj.    Hilkka Kailanpää                                 Seppo Salo

                      sihteeri    Pirkko Mäkinen                                   Risto Heikkilä

                      rah.hoit.  Tuula Säpyskä

                      tilintarkastajat Eira Forsblom ja Pirkko Ronni.

 

                      Pro Patria-tauluun lisättiin vielä kaksi nimeä.

Yhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Rauno Mattilan ( 27.10.33-23.10.95) poismenon johdosta muistettiin omaisia adressilla.              

.Jäseniä 260, joista 212 ainaisjäseniä.

 

 

1996              puh.joht.  Kirsti Uotila-Falck                                         jäsen  Risto Heikkilä

                      varapj.     Hilkka Kailanpää                                                Markku Aro

                      sihteeri     Pirkko Mäkinen                                 Irma Laurio

                      rah.hoit.   Tuula Säpyskä

                      tilintarkastajat  Eira Forsblom ja Pirkko Ronni.

                     

                      Stipendit a`1000mk saivat meloja Helena Murtonen ja muusikko Sami Pulkkila.

Syyskuussa pidettiin jälleen onnistunut seniori-päivä.

 

 

1997              puh.joht.   Kirsti Uotila-Falck                                        jäsen  Risto Heikkilä

                      varapj.      Markku Aro                                       Irma Laurio

                      sihteeri     Oili Klemola                                      Esko Lahtinen

                      rah.hoit.   Tuula Säpyskä

                      tilintarkastajat Pirkko Ronni ja Maija-Liisa Jalava.

 

Ryhdyttiin toimenpiteisiin eläkkeelle siirtyneen rehtori Eino Palmin muotokuvan hankkimiseksi.

 

1998              puh.joht.  Esko Lahtinen                          jäsen  Risto Heikkilä

                      varapj.      Markku Aro                                       Irma Laurio

                      sihteeri     Oili Klemola                                      Tuija Laurikka, koulun ed.

                      rah.hoit,    Tuula Säpyskä

                      tilintarkastajat Pirkko Ronni ja Maija-Liisa Jalava.

 

Jatkettiin koulumuistelojen keräämistä ja alettiin valmistella vuoden 2001 seniori-päivää, jolloin koulu on toiminut jo 80-vuotta. Juhlapäivä aloitettiin koululla ja päätettiin       Kisarannassa.

 

1999              puh.joht.  Esko Lahtinen                          jäsen  Risto Heikkilä

                      varapj.     Markku Aro                                        Irma Laurio

                      sihteeri    Oili Klemola                                       Tuija Laurikka, koulun ed.

                      rah.hoit.  Tuula Säpyskä

                      tilintarkastajat Pirkko Ronni ja Maija-Liisa Jalava.

                      Jäseniä 239, joista ainaisjäseniä 211. Maksut entiset 50 ja 200mk.

 

2000              puh.joht.  Esko Lahtinen                          jäsen  Risto Heikkilä

                      varapj.     Markku Aro                                        Irma Laurio

                      sihteeri    Oili Klemola                                       Tuija Laurikka, koulun ed.

                      rah.hoit.  Tuula Säpyskä

                      tilintarkastajat  Pirkko Ronni ja Maija-Liisa Jalava.

 

                      Koulun 80-vuotisjuhlassa paljastettavan rehtori Eino Palmin muotokuvan maalasi paikallinen taiteilija Mirja Pulkkila.

 

2001              puh.joht.  Esko Lahtinen                          jäsen  Risto Heikkilä

                      varapj.     Markku Aro                                        Irma Laurio

                      sihteeri    Oili Klemola                                       Tuija Laurikka

                      rah.hoit.  Tuula Säpyskä                                     Heljä Lehtola, koulun ed.

                      tilintarkastajat Pirkko Ronni ja Maija-Liisa Jalava.

 

                      Onnistuneiden 80-vuotisjuhlien yhteydessä paljastettiin rehtori Eino Palmin muotokuva. Se on viides senioriyhdistyksen toteuttama muotokuva ja se luovutettiin juhlassa koululle. Koululle lahjoitettiin myös juhlassa julkaistu vuosien työn tuloksena tuotettu kirja ”Muistojen koulutiellä”.

Stipendin sai Juho Walden, joka hoiti onnistuneesti juhlien video- ja äänilaitteet.

 

 

 

 

2002              puh.joht.  Torsti Tulenheimo                                          jäsen  Risto Heikkilä

                      varapj.      Päivi Similä                                        Heikki Harala

                      sihteeri     Irma Laurio                                        Eero Järvenpää

                      rah.hoit.   Tuula Säpyskä                                    Pentti Mäkinen, koulun ed.

                      tilintarkastajat Pirkko Ronni ja Maija-Liisa Jalava.

 

                      Jäsenmaksuiksi päätettiin 10 ja 35 euroa, myönnettiin neljä stipendiä a´50 euroa.

 

 

2003              puh.joht.   Torsti Tulenheimo                  jäsen  Heikki Harala

                      varapj.      Päivi Similä                                       Eero Järvenpää

                      sihteeri     Irma Laurio                                      

                      rah.hoit.   Tuula Säpyskä                                   Pentti Mäkinen, koulun ed.

                      tilintarkastajat Hilppa Ojanen ja Jorma Kahilainen

                      Koululle tehdyn murron yhteydessä myös yhdistyksen kaapit kärsivät vahinkoja ja tavarat sijoitettiin huonosti tavoitettavaan komeroon paremman puutteessa, koska koulun kaikki nurkat olivat jo käytössä.

 

2004              puh.joht.   Torsti Tulenheimo                                         jäsen  Heikki Harala

                      varapj.      Päivi Similä                                        Eero Järvenpää

                      sihteeri      Irma Laurio

                      rah.hoit.   Tuula Säpyskä                                    Pentti Mäkinen, koulun ed.

                      tilintarkastajat Hilppa Ojanen ja Jorma Kahilainen

 

                      Kangasalan Joulu-lehdessä peräänkuulutettiin koulunsa täällä aloittanutta ensimmäistä ylioppilasta kuitenkaan saamatta siihen lopullista selvyyttä.

 

 

2005              puh.johtTorsti Tulenheimo                                          jäsen  Heikki Harala

                      varapj.     Päivi Similä                                         Eero Järvenpää

                      sihteeri     Marjatta Pöllänen

                      rah.hoit.   Tuula Säpyskä                                    Pentti Mäkinen, koulun ed.

                      tilintarkastajat Hilppa Ojanen ja Jorma Kahilainen

 

                      Yhdistyksen kotisivuja on pidetty koulun sivujen yhteydessä. Jäsenluettelo laadittiin sähköiseen muotoon. Sihteeri kirjasi vuosikertomuksista koulun koko henkilöstön aina vuodesta 1921 vuoteen 2005 asti.

 

 

2006              puh.joht.  Torsti Tulenheimo                                          jäsen  Heikki Harala

                      varapj.     Päivi Similä                                         Eero Järvenpää

                      sihteeri    Marjatta Pöllänen

                      rah.hoit.  Tuula Säpyskä                                     Pentti Mäkinen, koulun ed.

                      tilintarkastajat Hilppa Ojanen ja Jorma Kahilainen

 

                      Koulun 85-vuotisjuhla alkoi tapaamisella koululla, missä luovutettiin koululle kunnostettu ja television antiikki ohjelmassa käytetty Emil Cedercreutzin tekemä ja Liisa Hagmanin koulun vihkiäisissä lahjoittama reliefi. Suoritettiin kiertoajelu kahdella bussilla läntiseen Kangasalaan tutustuen. Varsinainen juhla pidettiin entisessä Hotelli Urussa.

 

 

2007              puh,joht.  Torsti Tulenheimo                                          jäsen   Eero Järvenpää

                      varapj.     Päivi Similä                                          Hanna Heinonen

                      sihteeri    Marjatta Pöllänen                     

                      rah.hoit.  Tuula Säpyskä                                      Pentti Mäkinen, koulun ed.

                      tilintarkastajat Hilppa Ojanen ja Jorma Kahilainen

 

                      Sihteerin keräämä opettajien lempinimiluettelo valmistui. Yhdistyksen kirjoille ei ole löytynyt Huutijärvenkoulun kellaria parempaa paikkaa. Sihteeri haastatteli koulumuistojen keräämiseksi alkuaikojen oppilasta Lea Wirolaa. Puheenjohtaja piti koululla päivänavauksen lukien koulun perustajaa ja isoäitinsä Eva Tulenheimon muistiinpanoja itsenäisyyden alkuajoilta.

 

 

2008              puh,joht.  Torsti Tulenheimo                                          jäsen  Eero Järvenpää

                      varapj.      Päivi Similä                                        Hanna Heinonen

                      sihteeri     Marjatta Pöllänen                    

                      rah.hoit.   Tuula Säpyskä                                    Pentti Mäkinen, koulun ed.

                      tilintarkastajat Hilppa Ojanen ja Jorma Kahilainen

 

                      Toimintavuonna osallistuttiin Lions Club Kangasala/Harjulan kaskukirjahankkeeseen ”Vieläkin meitä hassuttaa” kooten siihen runsaasti kaskuja koulumme vuosien varrelta. Kotisivuilla on julkaistu Lea Wirolan muistelmia 1920-luvulta ja kuvia Mobilian Koulutiellä –näyttelystä.

 

 

2009              puh.joht.  Torsti Tulenheimo                                          jäsen  Eero Järvenpää

                      varapj.     Päivi Similä                                         Hanna Heinonen

                      sihteeri    Marjatta Pöllänen

                      rah.hoit.  Tuula Säpyskä                               Pentti Mäkinen, koulun ed.

                      tilintarkastajat Hilppa Ojanen ja Jorma Kahilainen

 

                      Vuosikokouksessa rehtori Teuvo Ropo piti mielenkiintoisen esitelmän kauppaneuvos Fredrik Björkqvististä. Yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa osallistuttiin Kesäaikaan Kangasalla tapahtuman järjestelyihin ja puheenjohtaja sekä sihteeri kommentoivat juontajinaan opiskelijoiden laatimaa musikaalista koulun historiikkia. Paikallinen taiteilija Mirja Pulkkila alkoi maalata rehtori Teuvo Ropon muotokuvaa.

 

 

2010              puh.joht.  Torsti Tulenheimo                    jäsen  Eero Järvenpää

                      varapj.      Päivi Similä                                        Hanna Heinonen

                      sihteeri     Marjatta Pöllänen

                      rah.hoit.   Tuula Säpyskä                                    Pentti Mäkinen, koulun ed.

                      tilintarkastajat Hilppa Ojanen ja Jorma Kahilainen

 

                      Merkittävintä oli dokumenttielokuvahankkeen käynnistäminen koulun alkuvaiheista ja erityisesti murroskohdasta, jota elämme. Lukion alueelle on jo laadittu kaavaluonnos ja nykyisen rakennuksen kohtalo on vaakalaudalla. Uutta lukiota rakennetaan jo Pikkolan yläkoulun viereen ja siitäkin tulee elokuvaan jonkin verran asiaa. Kunta on jo anomuksesta avustanut elokuvaohjaaja Marko Pynnösen aloittamaa työtä, jonka on tarkoitus valmistua keväällä 2012. Avustusta haetaan myös Björkqvistin rahastolta

 

 

2011              puh.joht. Torsti Tulenheimo                                           jäsen  Hanna Heinonen

                      varapj.     Eero Järvenpää                                   Päivi Similä

                      sihteeri    Marjatta Pöllänen

                      rah.hoit.  Tuula Säpyskä                                     Pentti Mäkinen, koulun ed.

                      tilintarkastajat Hilppa Ojanen ja Jorma Kahilainen

 

                      Vuosikokous keskusteli yhdistyksen tulevaisuudesta ja päätti hallituksen esityksestä, että seuraavan vuoden aikana lopetetaan sen toiminta nykymuodossa toivoen lähinnä Kangasala Seuran jatkavan koulun perinteen vaalimista ja ottaisi materiaalin säilytykseen.

Kokous antoi myös julkilausuma, jossa toivotaan vanhan puuosan säilyttämistä kulttuuri-historiallisena kohteena kunnassa kunnostamalla se yleiseksi toimintapaikaksi. Maakuntamuseo on jo antanut tätä puoltavan lausunnon kaavaluonnokseen.

 

Koulun 90 -vuotisjuhla on samalla viimeinen juhla koulun tiloissa. Juhlapäivä on yhdessä koulun kanssa suunniteltu. Aamulla on lipunnosto, rehtorin puhe, kynttiläpartioiden lähettäminen kolmen entisen rehtorin haudoille, koulun oma juhla, jossa lakitetaan syksyn ylioppilaat.

Iltapäivällä on seniorien ruokailu, luokkatapaamiset ja juhla, jossa paljastetaan rehtori Teuvo Ropon muotokuva, julkaistaan tämä historiikki, kiitellään aktiivisia senioreita, seurustellaan ja tanssitaan.

 

 

Yhdistyksen virkailijat

 

vuosi             puheenjohtaja                    varapuh.joht.                     sihteeri                                rahastonhoitaja

 

1962              Rauno Mattila                      Laila Aakkula                      Kirsti Juvonen                     Helvi Leppihalme

1963              -­”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1964              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1965              -”_                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1966              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1967              -­”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1968              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1969              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1970              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1971              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1972              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1973              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1974              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1975              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1976              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1977              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1978              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1979              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1980              Jukka Aho                           -”-                                       -”-                                       -”-

1981              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1982              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1983              Rauno Mattila                      -”-                                       -”-                                       -”-

1984              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1985              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1986              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1987              -”-                                        Juha Nuortama                    Pirkko Mäkinen                   -”-

1988              -”-                                       -”-                                        -”-                                       Tuula Säpyskä

1989              Aulis Aarnio  Raimo Anttila                      -”-                                       -”-                                      

1990              -”-                                       Seppo Salo    -”-                                       -”-                                      

1991              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1992              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1993              Kirsti Uotila-Falck               Hilkka Kailanpää                -”-                                       -”-                                       

1994              -”-                  -”-                                       -”-                                       -”-

1995              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1996              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

1997              -”-                                       Markku Aro   Oili Klemola  -”-                                      

1998              Esko Lahtinen                     -”-                                       -”-                                       -”-

1999              -”-                                       -”-                                       -”-                                        -”-                                       

2000              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

2001              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

2002              Torsti Tulenheimo               Päivi Similä   Irma Laurio   -”-                                      

2003              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

2004              -”-                                       -”-                                       Marjatta Pöllänen                -”-                                       

2005              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

2006              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

2007              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

2008              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-

2009              -”-                                       -”                                         -”-                                       -”-

2010              -”-                                       -”-                                       -”-                                       -”-                        

2011              -”-                                       Eero Järvenpää                    -”-                                       -”-                                       

 

Rehtorit                                                                         Muotokuvan/ patsaan

                                            paljastuspäivä                      taiteilija                        puhuja

 

1921-39         Juho Ahtinen-Karsikko FM 28.04.1963                                                         Reino Viirilä                                         Lauri Kyöstilä

1939-55         Ilmari Kanerva          FM                 -”-                                                               Mauno Juvonen                                  Matti Maijala

1955-73         Teppo Aho    LitO                 19.04.1969                                                         Kalle Lehtomäki                                 Aulis Aarnio

1973-86         Mauno Juvonen KuvO         07.09.1984                                                        Kalle Lehtomäki                                Torsti Tulenheimo

1986-97         Eino Palmi     LitM               15.09.2001                                                         Mirja Pulkkila                                      Pentti Mäkinen

1997-             Teuvo Ropo  FM, TK            03,12,2011                                                         Mirja Pulkkila                                      Torsti Tulenheimo

 

 

 

                                            Viisi ensimmäistä teosta on ollut esillä näkyvällä

                                            paikalla uuden kiviosan sisääntuloaulassa, niihin          

kohdevalaistuksen kustansi vanhempainyhdistys.

                                            Koulun homeongelmasta huolimatta kokoelma

                                            pääsee uuden koulun tiloihin pienenä muistona

                                            menneestä ajasta.

Teuvo Ropo

 

Rahastot                                                 

 

 Fredrik Björkqvistin, 1859-1935, testamentti  vuodelta1934

                                                                                       

Vääksyn kartanon puusepän pojasta kasvoi Tampereella merkittävä liikemies. Hän opiskeli ahkerasti töiden ohessa ja perusti oman yri-tyksen Keskustorin laidalle. Hän oli Kauppaseuran perustajia, palo-kunnan varapäällikkönä ja sen soittokunnan huilunsoittajana sekä mm, työväenyhdistyksen tilintarkastajana siihen asti kunnes se muuttui työntekijävetoiseksi.

 

Ollessaan Lihasulan kartanossa Vihtorin päivillä oli opettaja Helin kysynyt siellä hörriä pelaavilta liikemiehiltä avustusta yhteiskoulun rakentamiseen. Björkqvist sanoi hänen aikansa tulevan ja vuotta ennen kuolemaansa hän laati testamentin, jolla tuli kymmenesosa yhteiskoululle poikamiehen melkoisesta omaisuudesta.

 

Koulun siirryttyä kunnan koululaitoksen osaksi 1972 siirtyi myös rahaston kunnan hoitoon. Sen pääoma on liki 2 miljoonaa euroa ja siitä jakaa oma stipendi-lautakunta avustuksia hakemuksien mukaan testamentin hengen mukaisiin tarkoituksiin.

 

Rahastoa hoiti koulun johtokunta, mutta yhdistys hankki alla oleviin vanhan juhlasalin nykyisen Marskinsalin seinällä oleviin tauluihin hopealaatat kertomaan keitä kuvat esittävät.

vasemmalla on isä Henrik Björkqvist, keskellä poika Fredrik  ja oikealla äiti Stina Alisa Athlin.

Yläkuvassa Fredrik istumassa synnyinkotinsa edustalla Huutijärvellä, jonne hänen piti palata.

 

                    

Teppo Ahon stipendirahasto

 

Rehtori Teppo Ahon muistoa olivat kunnioittaneet keväällä 1979 seniorien avaaman tilin kautta  entiset oppilaansa, opettaja- ja teinikunnat sekä senioriyhdistys lahjoittaneet rahaa niin, että sitä oli heti 2510 markkaa. Samana keväänä jaettiin ensimmäiset kaksi stipendiä. Rahasto kasvoi korkeiden talletuskorkojen aikana useisiin tuhansiin markkoihin, mutta on nyt huvennut varsin vaatimat-tomaksi ja stipendejä on maksettu päätililtä.

Vuosi            Opp.             Vak.op.        Ylioppilaat       

         

1921              32                 1                   

1922              51                 2                    Tiedot on poimittu Kirsti Juvosen laatimasta koulun historiikista

1923              77                 3                   

1924              94                 3

1925              134                4

1951              195                4                    kaksi 1.luokkaa ja kouluruokailu

1953              236                                      kolme 1.luokkaa

1955              330                                      alkoivat ylioppilasluokat

1956              434                                     

1958              637                                      keväällä ensimmäiset ylioppilaat ja syksyllä neljä 1. luokkaa

1962              824                                      kaksi luokkaa ylioppilaita                        

1969              935                                      kolme luokkaa ylioppilaita

1970              938                                      oppilasmäärän huippu                              

1973              Siirtyminen peruskoulujärjestelmään, kaksi vuotta yhdessä yläasteen kanssa

1973              340                                      aloitti 4-sarjaisena lukiona

1982                                                         aloitti kurssimuotoisena lukiona

1993                                                         muuttui luokattomaksi lukioksi

2010                                                         valmistui 120 ylioppilasta, oppilasmäärä vakiintunut n. 350:een

2012              koulu siirtyy uusiin tiloihin Pikkolan koulukeskukseen

Vuosina 1921-50 aloitti yksi luokka vuosittain. Keväällä 1958 sai kaksi luokallista keskikoulun päästötodistuksen, 1961 kolme ja 1963 alkaen neljä. Lukion aloittivat 1950 kouluun tulleet syksyllä 1955 ja saivat ensimmäisinä valkolakit keväällä 1958.

Yhteiskoulun 52 lukuvuoden aikana oli koulun kirjoilla 3904 oppilasta, 64 vakituista opettajaa, 40 pitkäaikaista tuntiopettajaa ja lisäksi lukuisa määrä lyhytaikaisia..

Valkolakin sai vuosien 1958-1972 aikana kaikkiaan 793 nuorta.

 

Kunniaylioppilaat

Yhdistys on yhdessä koulun ja vanhempainyhdistyksen kanssa valinnut vuodesta 2000 alkaen kunniaylioppilaita koulun entisistä oppilaista, jotka ovat tavalla tai toisella menestyneet maailmalla koulun jälkeen. Aluksi nimiä ei tahtonut löytyä, mutta lopulta oli jo ylitarjontaa.

 

Muusikko Heikki Silvennoinen, professori Aulis Aarnio, professori Eija Pehu, näyttelijä Sulevi Peltola, kenraali Heikki Lyytinen, toimittaja Anne Autio, ohjaaja Timo Kahilainen, sairaanhoitaja Sirpa Miettinen, meloja Anne Rikala, ulkoasiainneuvos Pasi Patokallio ja piispa Matti Repo, jonka kuva vielä puuttuu rivistä.

 

Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion seniori-yhdistys säännöt

 

Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitusperät

1§                  Yhdistyksen nimi on Kangasalan yhteiskoulun seniorit. Sen kotipaikka on Kangasala.

2§                  Yhdistyksen tarkoituksena on olla Kangasalan yhteiskoulun entisten ja nykyisten opettajien ja entisten oppilaitten yhdyssiteenä, lujittaen toveruustunnetta sekä ylläpitää harrastusta ja kiintymystä entistä koulua kohtaan ja koulun perinteiden vaaliminen.

Tässä tarkoituksessa yhdistys:

1.      järjestää jäsenilleen tilaisuuksia toistensa tapaamiseen ja koulumuistojen elvyttämiseen,

2.      järjestää yhteisiä juhlia ja illanviettoja koulumuistojen merkeissä,

3.      perustaa jäseniltä kootuista ja muilla sopiviksi katsotuilla tavoilla kerätyistä varoista rahastoja koulun lähellä olevien tarkoitusperien hyväksi,

4.      kokoaa koulumuistelmia ja –kaskuja sekä kouluun liittyvää kuva-aineistoa sekä harjoittaa koulun historiaa koskevaa julkaisutoimintaa.

 

Yhdistyksen jäsenyys

 

3§                Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen hyvämaineinen Kangasalan yhteiskoulun entinen  ja nykyinen opettaja sekä entinen oppilas.

4§                Yhdistyksen jäsenet ovat joko vuosi- tai ainaisjäseniä, joiden liittymis- ja jäsenmaksut vuosikokous määrää.

5§                Yhdistyksen toimintaan erikoisen innokkaasti ja tuloksellisesti osaa ottaneen jäsenen tai muuten yhdistykselle huomattavia palveluksia tehneen tai yhdistyksen tarkoitusperiä merkittävällä tavalla edistäneennhenkilön voi yhdistyksen vuosikokous hallituksen ehdotuksesta kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kokouksessa saapuvilla olevista sitä kannattaa.

 

Yhdistyksen hallinto

 

6§                Yhdistyksen toimieliminä ovat yhdistyksen vuosikokous ja hallitus.

7§                Yhdistyksen vuosikokous pidetään toukokuun aikana ja ilmoitetaan siitä kuten ylimääräisistäkin kokouksista hallituksen määräämissä Kangasalla, Tampereella ja Helsingissä ilmestyvissä sanomalehdissä vähintään viikkoa ennen kokousta.

Muut yhdistyksen jäsenille tarkoitetut tiedonannot saatetaan tiedoksi samalla tavalla.

8§                Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1.      esitetään hallituksen vuosikertomus,

2.      esitetään kertomusvuoden tilit tilintarkastajien niistä antaminen lausuntoineen ja päätetään hallituksen vastuuvapaudesta,

3.      valitaan tarvittava määrä jäseniä hallitukseen,

4.      valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä,

5.      määrätään liittymis- ja jäsenmaksun suuruus ja ainaisjäsenten kertamaksu sekä

6.      muut kokouskutsussa mainitut asiat.

9§                  Yhdistyksen kokouksissa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

10§                Asiat ratkaistaan erityisiä näissä säännöissä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

 

Yhdistyksen hallitus

 

11§                Yhdistyksen hallituksen muodostaa 7 jäsentä, jotka valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenistä tulee vähintään yhden olla Kangasalan yhteiskoulun opettajakunnasta, sekä vähintään neljän muun olla Kangasalta tai sen lähiympäristöstä.

12§                Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, rahastonhoitajan, joka pitää jäsenluetteloa ja sihteerin. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tarpeen vaatiessa.

Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään 5  jäsentä on saapuvilla.

13§                Hallituksen tehtävänä on:

1.      edustaa yhdistystä,

2.      kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistaa niissä esiteltävät asiat,

3.      valvoa ja huolehtia, että kokousten päätökset pannaan täytäntöön,

4.      hoitaa yhdistyksenhallintoa ja taloutta sekä laatia vuosikokoukselle kirjallinen vuosi- ja tiliker-tomus vuoden toiminnasta sekä

5.      määrätä mahdollisesti suoritettavista palkkioista.

14§              Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä hallituksen jonkun muun jäsenen kanssa.

 

Tilien päätös ja niiden tarkastus

 

15§              Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on ennen seuraavan maaliskuun 1. päivää jätettävä tilintarkastajille. Näiden on annettava lausuntonsa yhdistyksen tileistä ja hallinnosta ennen saman maaliskuun loppua.

 

Sääntöjen muutos ja yhdistyksen purkaminen

 

16§              Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä kokouksessa, jossa kummassakin vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) läsnä-olevista yhdistyksen jäsenistä kannattaa muutosehdotusta ja vähintään kolme neljäsosaa yhdistyksen purkamista.

17§              Jos yhdistys purkautuu joko omasta tai tuomioistuimen päätöksestä, on yhdistyksen varoista muodostettava stipendirahasto, joka luovutetaan Kangasalan yhteiskoulun hoitoon ja hallintaan yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamiseksi.

18§              Muissa kohdin noudatettakoon mitä laki yhdistyksistä säätää.

 

---------------

 

Muutoksia sääntöihin

 

1979                        Päätettiin rekisteröityä lähinnä hoidossa olevien rahastojen tähden.

1982            Päätettiin muuttaa toimintakausi vastaamaan kalenterivuotta kuten tilitkin.

1984            Päätettiin yhdistyksen nimeksi Kangasalan Yhteiskoulun ja Lukion seniorit ry.

 


 

Pro Patria taulu

 

Marskin patsas

 

Marskin sali

 

 

Yhdistyksen ensimmäisen vuoden teko oli Pro Patria-taulun täydentäminen puuttuvilla nimillä. Toimenpiteen suoritti seniori Antti Elomaa ja kustansi vuosiluokka 1941.

 

Kangasala Seura sai vuonna 1958 pidettyjen museon avajaisten aikoihin merkittävän lahjoituksen, kun usein Lepokodissa vieraillut kuvanveistäjä Lauri Leppänen antoi Seinäjoelle tekemänsä marsalkka Mannerheimin patsaan kipsimalli seuralle.

 

Kookas patsas ei mahtunut kuitenkaan museoon. Se sijoitettiin heti 1960-luvun alussa, uuden kiviosan valmistuttua, vanhan puuosan voimistelusaliin, joka muuttui sen jälkeen Marskin salina tunnetuksi ala-aulaksi

 

Kipsiosat liitti silloin koulun kuvaamataidonopettajana, myöhemmin rehtorina, toiminut kuvan-veistäjä Mauno Juvonen ammattitaidolla yhteen.

 

 

Koulun tilat

 

Kangasalan yhteiskoulu toimi kolme ensimmäistä lukuvuotta Tulenheimon talossa ja neljännen Lepokodissa.

 

Kun luokkia tuli joka vuosi yksi lisää heräsi johtokunnassa ajatus oman talon saamisesta. Syksyllä 1924 Pirtillä perustettiin talo-osakeyhtiö. Rakennustoimikuntaa johti rkm. S. Laaksonen. Tontin paikka ratkesi, kun Sorolan tilan omistaja Axel Molin myi ns. Siirtyisen mäestä palstan.

 

Rakennusmestari Heikki Tiitola laati piirustukset. Yläkulman tekstin mukaan piirustus on urakka-sopimuksen liite. Päiväys on 20. tammikuuta 1925 ja Kalle Lehtomäki edustaa urakkaryhmää.

 

Rakennuksen lämmitystapaa on vaikea täysin päätellä piirustuksista. Ensimmäisen kerroksen itäpäädyssä ja juhlasalissa sekä kummankin kerroksen naulakkotiloissa on esitetty ikkunoiden alle keskuslämmityspatterit, mutta luokissa on ollut aluksi ilmeisesti esilämmitetty raitisilma.

 

Purku- ja perustustyöt aloitettiin jo syksyllä, sillä kiviperustuksen teko oli melkoinen työ ennen kuin kahdeksanmiehinen paikallinen kirvesmies ryhmä pääsi aloittamaan urakalla rakennuksen pystyttämisen komeista hirsistä. Talvi oli leuto ja rakentaminen sujui siksi erittäin nopeasti. Työmaalla oli paljon innostuneita talkoolaisia apunaan mm. oppilaat osallistuivat töihin kesällä.

 

Harjannostajaisia päästiin juhlimaan jo heinäkuun 1. päivänä 1925.

 

Nopean toiminnan tuloksena rakennus valmistui vauhdikkaasti käyttökuntoon ja koulu voi aloittaa

toimintansa heti syyskuun alussa 1925 tosin hivenen keskeneräisessä, mutta kuitenkin omassa talossa. Samasta päivästä alkaen valtionavustus muuttui jatkuvaksi. Kesään 1931 asti seinät sisällä olivat vielä hirsipintaisia.

 

Suurten ikäluokkien tultua sodan jälkeen opiskeluikään kävivät koulun tilat auttamatta ahtaiksi ja suurin ponnistuksin johtokunta sai hankittua lainoja ja varoja uuden kivirakenteisen lisätilan varten. Entisen viiden luokan ja luonnonopinsalin sijasta oli käytössä syksyllä 1954 jo 13 luokkaa, kaksi erikois- ja yksi veistoluokkaa sekä opetuskeittiö, ruoka, kirjasto, kerho ja sosiaalitiloja.

Kesällä 1958 rakennusta korotettiin vielä yhdellä kerroksella ja saatiin lisää neljä luokkaa sekä vähän muuta aputilaa kasvavaan tarpeeseen.

 

 Heti edellisen rakennustoimenpiteen jälkeen seuraavana keväänä 1959 aloitettiin suuremman laajennuksen toteuttaminen. Tehtiin uusi siipi toiseen suuntaan ja siihen tuli iso liikuntasali sekä yhteen kerrokseen kuusi uutta luokkaa ja muita aputiloja.

 

Koko 1960-luvun oppilasmäärä kasvoi ja oli 1.1.1970 huipussaan eli 938 oppilasta. Talvella 1977-78 peruskorjattiin vanha puuosa työllisyysmäärärahoilla ja aloitettiin hyvin lyhyellä varoitusajalla. Ulkokuori pellitettiin ja sisätiloissa opettajille asianmukaiset tilat. Kahden vuoden kuluttua peruskorjattiin vanha kiviosa mm. uusimalla ikkunat ja parantamalla lämpöeristystä.

                                                                                              

Rakennus täydessä laajuudessaan takapihan puolelta nähtynä. Kenttä on ollut kaikenaikaa ulko-liikuntapaikka kuten viereinen harjukin. Talvisin siellä on ollut kiekkokaukalo. Kentän perällä oli 1950-luvun puoliväliin asti ulkokäymälät.Uusi lukiorakennus on valmistumassa Pikkolan alueelle yläkoulun viereen.

 

Uusi tyyli ja aikakausi on alkamassa

 

 
 
KYK-historiaa

Kangasalan Yhteiskoulu perustettiin 1921 kuntalaisten oman aktiivisuuden ansiosta. Aiemmin oli katsottu, ettei näin lähellä Tamperetta tarvittu omaa oppikoulua. Perustamislupa tuli 10. elokuuta 1921 ja vakituiseksi opettajaksi valittiin Juho Samuli Ahtinen-Karsikko. Opiskelemaan hyväksyttiin 12 poikaa ja 20 tyttöä. Lepokodissakin koulu toimi 1924–25.

Maaliskuussa 1924 johtokunta määräsi komitean hankkimaan omaa taloa. Siihen kuuluivat maanviljelijät I. Joutsiniemi,
K. E. Markkula, K. Sammalisto, J. Maijala ja J. Heikkilä sekä nimismies, varatuomari V. Rahkonen. Axel Molin möi omistamastaan Sorolasta Siirtyisten mäestä tontin. Tamperelainen rakennusmestari H. Tiitola piirsi talon ja laski kustannusarvioksi 660 000 markkaa.

Hirsirakennusta alettiin pystyttää helmikuussa 1925. Talvi oli vielä silloinkin lumeton ja leuto kevättä myöten. Valmista tuli niin, että syyskuussa voitiin aloittaa koulutyö. Vihkiäisiä vietettiin marraskuussa 1925.

Kivinen laajennus valmistui 1954, sen korotus 1958 ja uusi kiviosa juhlasaleineen 1960. Lukio ja yläkoulu toimivat yhdessä kaksi vuotta 1973–75 ja kun Pikkola valmistui, lukio sai koko rakennuksen.


Upouusi koulu elokuussa 1925.                                                 Ensimmäisen luokan oppilaita huhtikuussa 1924.

 

 

Ylhäällä vasemmalta Seppo Kaisko,S akari Mesivaara,Oiva Viitanen, Markku Aro, Timo Honkanen, Heikki Kujala, Kari Heino, Pertti Vähänen, Harri Järvinen, Pauli Kiekara, Kari Turpeinen, Miikka Rikala. Alarivi oikealta: Pauli Hakala, Pertti Huotari, Matti Lehto, Osmo Virta, Timo Sarviharju ja kuvan otti Risto Heikkilä, kertoo Sakari Mesivaara viestissään senioreille.